Erikoinen säävuosi: Etelän tämän talven ajankohta päätetään huhtikuussa

Sään asiantuntijat ovat olleet tänä vuonna uuden edessä, kun termistä talvea ei ole pystytty määrittelemään laajalla alueella maan etelä- ja länsiosassa. Erikoista on, että etelän ja lännen termisen talven ajankohta päätetään tällä kertaa huhtikuussa.

Talvikuukaudet joulu-, tammi- ja helmikuu olivat Suomessa laajalti poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lämpimiä. Pitkiä pakkasjaksoja ei ole juurikaan ollut etelässä ja lännessä, pysyvä lumikin on uupunut laajalti näiltä alueilta. 

Nyt ollaankin uuden edessä: milloin näillä etelän ja lännen alueilla on ollut niin sanottu terminen talvi vai onko talvea ollut ollenkaan? Termisen talven katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle. Määritelmässä otetaan huomioon myös niin sanottu lämpökertymä. Jokainen pakkaspäivä vähentää lämpösummaa ja plussapäivä kasvattaa sitä. Terminen talvi alkaa, kun lämpökertymä saavuttaa huippunsa ja lähtee laskuun pakkaspäivien myötä.

Terminen talvi voi olla vaikka vain yhden päivän pituinen

Suomen säätilastoista vastaavan Ilmatieteen laitoksen väki pohtii nyt, miten tämä talvi merkitään tilastoihin etelän ja lännen osalta.

– Määritelmänsä mukaan termisen syksyn loppuminen eli termisen talven alkaminen ajatellaan lämpökertymän kautta. Terminen syksy loppuu, kun keskilämpötilat painuvat nollan alle ja lämpökertymä alkaa pienetä. Samalla terminen talvi alkaa. Näin laskettuna terminen talvi voidaan määritellä, vaikka talven aikana olisi vain yksi päivä, jolloin keskilämpötila on nollan alapuolella. Tuolloin talvi olisi yhden vuorokauden pituinen, toteaa meteorologi Kaisa Solin Ilmatieteen laitokselta.

Tilastoijat ovatkin nyt päätyneet ratkaisuun, että termisen talven ajankohta etelään ja länteen päätetään huhtikuun alussa.

– Tänä talvena on ollut muutama lyhyt pakkasjakso, joista voimme määrittää lyhyen termisen talven eteläänkin. Jaksot ovat olleet niin lyhyitä, ettei ole voitu poissulkea sitä, että jokin niitä pidempi jakso tulisi vielä maaliskuussa. Siksi olemme sopineet, että tarkastelemme huhtikuun alussa tilastot ja määritämme niistä termisen talven eteläänkin, perustelee Kaisa Solin.

Miten käy määritelmien ilmaston muuttuessa?

Ilmastonmuutoksen edetessä lauhojen talvien on ennakoitu yleistyvän. Määritelmiä saatetaan joutua katsomaan tulevaisuudessa uudelleen.

– Lauhoja talvia tulee olemaan jatkossa useammin, joten olemme ottaneet uudelleen tarkasteluun termisen talven määritelmän, sanoo Kaisa Solin.

Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa joulu-helmikuun keskilämpötilat sekä maaliskuun keskilämpötila tähän asti ovat kaikki olleet tällä talvikaudella plussan puolella. Kun lukemia verrataan Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoihin vuosilta 1981–2010, Helsingissä joulukuu oli noin 4,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi, tammikuu peräti lähes seitsemän ja helmikuu reilut kuusi astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Meteorologi: Valitettavasti talvemme ovat yhä useammin menossa tähän suuntaan

Ilmatieteen laitoksen mukaan talvikuukaudet olivat siis poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lauhoja lähes koko maassa lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Lappia. Koko maan keskilämpötila ylsi historiallisessa vertailussa korkeimmalle sijalle. Edellisen kerran ennätyksiä rikottiin talvella 2007-2008. Silloinkin talven määrittäminen oli haastavaa etelärannikolla, mutta lopulta talvea kesti Helsingissä yhdeksän päivää maaliskuun loppupuoliskolla.

– Tämä talvi rikkoi ennätyksiä toinen toisensa perään, niiden perässä oli vaikea pysyä. Valitettavasti talvemme ovat yhä useammin menossa tähän suuntaan, sanoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Kasvihuonepäästöjen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy voimakkaimmin talvikuukausissamme.

– Lämpötilat kohoavat, talviset elementit karisevat pois ja sateet yleistyvät, etelässä ennen kaikkea vesisateet. Lämpenevien ja sateistuvien talvien myötä kohtaamme vielä harvinaisena pidettyjä ilmiöitä kuten talvitulvia. Termisen talven määritelmää pitäisi miettiä uudestaan tulevaisuuden varalta, sillä viimeistään tämän talven myötä se koki inflaation, pohtii Markus Mäntykannas.

Näin talvi määritellään Ruotsissa

Mäntykannas nostaa esille Ruotsissa sovellettavan määritelmän.

– Ruotsissa on tällä hetkellä käytössä suoraviivainen menetelmä: terminen kevät voi alkaa aikaisintaan 15. helmikuuta silloin, jos vuorokauden keskilämpötila on pysytellyt kuusi päivää peräkkäin nollan yläpuolella. Jos termisen talven määritelmä ei missään vaiheessa talvea täyty, tällöin kevät katsotaan automaattisesti alkaneeksi 15. helmikuuta.

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 26.3.2020 klo 08.58