"Lumet tuskin sulavat kesälläkään" – katso hämmentävä video kymmenmetristen lumikumpujen keskeltä Helsingistä

Kuluneen talven lumipyryt ovat tehneet tehtävänsä ja esimerkiksi Helsingin lumenvastaanottopaikoilla lunta on nyt niin paljon, että se tuskin ehtii sulaa tulevan kesän aikana. Uudellamaalla tammikuun sademäärä oli paikoin 1,7-kertainen normaaliarvoihin nähden.

Näky Helsingin Herttoniemen vanhan hyppyrimäen kohdalla on hämmentävä. Näkyvyys Saunalahden luonnonsuojelusalueelle ja Vanhankaupunginselälle on kadonnut luontopoluilta kokonaan korkeiden lumivallien vuoksi. Olen lenkkeillyt alueella viimeiset viisi vuotta, enkä muista vastaavaa näkyä.

Tämän talven aikana lunta on kärrätty lumenvastaanottopaikoille niin paljon, että korkeimmat kummut ovat arviolta jo toistakymmentä metriä korkeita ja kohoavat yli puiden latvuskerrosten. Helsingissä lumenvastaanottopaikkoja on seitsemän kappaletta maalla ja yksi meren rannalla.

Lumi ei välttämättä ehdi sulaa kesälläkään

Kulunut talvi on tilastojen valossa ollut tavanomaista sateisempi erityisesti maan keskivaiheilla, paikoin myös keskisellä Uudellamaalla. Erityisesti tammikuussa sademäärät olivat pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Uudellamaalla korkeita – paikoin satoi 1,5–1,7-kertainen määrä normaaliarvoihin nähden.

Mainittava osa sateista kertyi Toini-myräkän aikana, jonka myötä lumipeite kasvoi pääkaupunkiseudulla yli 30 senttimetrillä. Tällaisen lumentulon jälkeen lumenkaatopaikoilla riitti kuhinaa pitkään.

Lumentulo ei ole suinkaan jäänyt tammikuuhun, vaan sitä on tasaisesti kertynyt pitkin talvea. Lauhat jaksot eivät ole merkittävästi ehtineet sulattaa lumenkaatopaikkojen korkeita huippuja ja nyt voikin käydä samalla tavalla kuin talvina 2010 ja 2011, eli lumet eivät ehdi sulaa kesänkään aikana kokonaan.

"Nyt voikin käydä samalla tavalla kuin talvina 2010 ja 2011, eli lumet eivät ehdi sulaa kesänkään aikana kokonaan"

Rakennusvirastolla on tapana myllätä ja tasoitella lumikasoja kaivinkoneella sulamisen edistämiseksi, mutta sekään ei välttämättä kaikkialla tänä vuonna riitä. Tarvittaisiin lämmin ja sateinen kesä, jotta lumet ehtisivät sulaa pois ennen kuin uudet jo satavat tilalle.

Tyypillisesti luonnonlumet häviävät eteläisestä Suomesta huhtikuuhun mennessä, mutta lumenvastaanottopaikoilla talvi jatkuu vielä pitkään. Kylmyys hohkaa myös lähiympäristöön, missä se voi vähän jarruttaa kevään etenemistä luonnossa.

Pohjakerroksissa pienen mittakaavan "jäätiköitymistä"

Lumenkaatopaikkojen valtavilla lumivalleilla on pienessä mittakaavassa samoja piirteitä kuin jäätiköiden syntymisellä esimerkiksi napa-alueilla tai vuoristoissa. 

Painava ja paksu lumikerros kohdistaa valtavan paineen erityisesti sen alimpiin kerroksiin, jolloin lumen sisältämät ilmahuokoset umpeutuvat ilmakupliksi päällä olevan lumen painosta. Tämän seurauksena lumi tiivistyy ja muuttuu vähitellen jääksi.

Ilmiö koetaan suuremmassa mittakaavassa napa-alueilla, missä talvikuukausina satanut lumi ei ehdi sulaa kesän aikana. Tämä johtaa siihen, että tiiviiksi pakkautuneesta lumesta alkaa vähitellen muodostua jäätä ja jäätiköitä.

Jähtäväksi nää, kuinka kauan tänä vuonna kestää ennen kuin valtavat lumikummut ovat sulaneet lumenvastaanottopaikoilta. Jos huonosti käy, voimme ääritapauksessa nähdä tämän talven Toini-myräkän jäätyneitä jäänteitä vielä kesällä 2022.

Lue seuraavaksi: Näin uusi lumimyräkkä etenee: “Lunta tulee ajoittain sakeasti” – tuuli voimistuu myrskyksi merellä

Lähteet: Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto

Markus Mäntykannas

Päivitetty 11.3.2021 klo 19.47