Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi, mutta termisen kevään määritelmä ei vielä välttämättä Suomessa täyty
Maaliskuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ja kuun lopussa pääsiäisen aikaan erityisesti eteläiseen Suomeen levisi etelästä hyvin lämmintä ilmaa. Termisen kevään määritelmä ei kuitenkaan välttämättä Suomessa vielä pääse täyttymään.
Yleisesti ottaen maaliskuussa päivälämpötilat etenivät Suomen havaintoasemilla melko tavanomaiseen maaliskuun tapaan. Poikkeamia tavanomaisesta nähtiin kuitenkin jonkin verran enemmän ylös- kuin alaspäin, ja erityisesti Lapissa kuun alku oli selvästi tavanomaista lämpimämpi.
Koko kuun lämpötilakeskiarvot olivatkin koko maassa 1–3 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Ero keskiarvoon oli suurin laajalla alueella maan itä- ja pohjoisosassa.
Kuun korkein lämpötila oli 30.3. Jomala Jomalabyn havaintoasemalla mitattu +13,1 astetta. Se oli selvästi viileämpi kuin maaliskuun mittaushistorian ennätys, 27.3.2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattu 17,5 asteen lämpötila.
1.4.2024 Helsinki-Vantaalla mitattiin lämpöaallossa 17,7 asteen lämpötila. Mikäli se olisi osunut päivää aiemmaksi, kyseessä olisi ollut uusi maaliskuun mittaushistorian ennätys.
Kuun kylmin lämpötila oli 25.3. Savukoski Tulppion havaintoasemalla mitattu -31,0 asteen lämpötila. Myös se jäi kauas ennätyksestä; maaliskuun kylmyysennätys Suomessa on 1.3.1971 Sallan Tuntsassa mitattu -44,3 asteen lämpötila.
Sateita tuli maaliskuussa melko tavanomaiseen tapaan
Maaliskuun sademäärässä ei ollut laaja-alaisia eroja ajankohdan keskiarvoon. Satakunnan suunnalla ja monin paikoin Lapissa oli hieman ajankohdan keskiarvoja sateisempaa, kun taas muualla maassa sateita tuli joko tavanomainen määrä tai hieman tavanomaista vähemmän.
Maaliskuun suurin mitattu sademäärä mitattiin Merikarvian Tuorilassa, jossa satoi yhteensä 52,3 millimetrin verran. Maaliskuun mittaushistorian ennätys on vuonna 2003 Enontekiön Kilpisjärven Kyläkeskuksessa mitattu 133,0 millimetrin sademäärä.
Maaliskuun suurin lumensyvyys, 118 senttimetriä, oli 31.3. Kittilän Kenttärovan mittausasemalla.
Myrskyjä oli tavanomaista maaliskuuta vähemmän
Keskimääräisessä maaliskuussa on 2,3 myrskypäivää (keskiarvo vuosilta 2006–2024). Päättyneessä maaliskuussa myrskypäiviä oli keskimääräistä maaliskuuta vähemmän, vain yksi kappale.
Myrskyä mitattiin keskituulessa 17.3. Kökarin Bogskärin asemalla. Tuulen voimakkuus oli siellä enimmillään 23,9 m/s. Samana päivänä samalla havaintoasemalla mitattiin myös voimakkain tuulenpuuska, 28,9 m/s.
Tunturiasemilla mitataan aina selvästi voimakkaampia tuulia kuin meriasemilla, mutta tuntureilla mitattuja myrskylukemia ei lasketa mukaan myrskypäiviin.
Termisen kevään alusta ei vielä näy varmoja merkkejä
Termisen kevään katsotaan alkaneen, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi plussan puolelle. Keskimääräisenä vuonna terminen kevät alkaa eteläisessä Suomessa sekä laajalla alueella läntisessä Suomessa maaliskuun loppuun mennessä.
Vaikka vuorokauden keskilämpötila on pysynyt tänä vuonna plussan puolella yksittäisillä havaintoasemilla jo 20.3. alkaen, ennusteiden mukaan huhtikuun alussa on luvassa päiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy Ahvenanmaata myöten pakkasella. Täysin yhtäjaksoista plussan puolella pysymisen jaksoa ei siis vielä ole näköpiirissä.
Termisen kevään alkuajankohta määritellään kuitenkin vasta jälkikäteen siinä vaiheessa, kun termiseen kevääseen on varmasti siirrytty koko maassa. Siihen asti termisen kevään alkuajankohdasta voidaan esittää vain arveluita.
Aurinko paistoi vähemmän kuin tavanomaisessa maaliskuussa
Auringonpaistetunteja oli Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän, maan etelä- ja keskiosassa jopa harvinaisen vähän. Etelärannikolla esiintyi sumua jopa puolena maaliskuun päivistä.
Lue seuraavaksi:
Päivitetty 2.4.2024 klo 13.54
