Kuurosateita riittää – miksi nyt on niin sateista, jatkuuko tätä vielä kauan?

Sateita näkyy niin sääkartoilla kuin paikallissääennusteiden symboleissakin.

Erityisesti "Vaihtelevaa pilvisyyttä ja sadekuuroja" -sääsymbolia nähdään nyt pitkin Suomea. Mistä epävakainen sää johtuu? Onko heinäkuussa satanut tähän mennessä erityisen paljon? Jatkuuko sama tilanne vielä pitkäänkin? Näihin kysymyksiin vastauksia tässä blogitekstissä.

Vaihteleva sää johtuu laajasta matalapaineesta

Paikallissään taustalta löytyy aina suursäätila eli Suomea laajemman alueen korkea- ja matalapaineiden sijainnit sekä ilmamassojen liikkeet.

Tämänhetkisen epävakaisen ja vaihtelevan sään syy on valtavan laajassa matalapaineen alueessa, joka on sijoittunut pohjoisen Euroopan, erityisesti Fennoskandian päälle. Etelästä ei pääse puskemaan meille lämpimämpää ilmaa, vaan ilmamassa on lämpötilaltaan maltillista. Tilanne on pysynyt meillä samankaltaisena suuren osan ajasta juhannuksesta asti.

Sateita ei suinkaan tule joka päivä kaikkialla Suomessa, vaan sateiden sijainnit ja esiintymisalueet vaihtelevat. Sadekuurot eivät kohtele tasa-arvoisesti edes yhden kylän asukkaita – ne voivat aiheuttaa roiman kesäsateen yhteen paikkaan ja samalla jättää lähialueen täysin kuivaksi. Olenpa itse todistanut jopa tilanteita, jossa kerrostalon yhden puolen ikkunaan sataa kaatamalla ja toisen puolen ikkunanäkymä on täysin sateeton. 

Tämä tekee tietysti sään ennustamisesta erityisen hankalaa. Kerrostalon toispuoleisen sateen tilanteessa sade-ennuste voi näyttää olevan toisella puolella taloa aivan oikeassa ja toisella puolella väärässä! Sadekuurotilanteissa kannattaakin käyttää sään seuraamiseen paikallisennusteiden lisäksi karttamuotoisia ennusteita. Lisää asiasta tässä blogitekstissä.

Onko sateita tullut tässä heinäkuussa erityisen paljon?

Tilastojen mukaan heinäkuu on sadekertymissä mitattuna Suomen sateisin kuukausi. Ajatuksena heinäkuun sateisuus saattaa ensituntumalta tuntua oudolta, mielikuvissa loka-marraskuun tienoo tuntuu harmaammalta ja sateisemmalta. 

Avainsana tilastojen taustalla on sadekertymä. Kesäiset iltapäivän sadekuurot voivat olla vesimäärältään hyvinkin reippaita, sillä ne satavat korkeaksi kasvaneista, paljon vettä sisältävistä pilvistä. Vaikka sade kestäisi vain vähän aikaa, sadekertymä voi olla yllättävänkin suuri. Jotta keskimääräisen heinäkuun sademäärä saavutetaan, ei tarvita kuin muutama runsassateinen sadekuuro koko kuukauden aikana. 

Sadekuurojen paikallisuuden takia kuukauden sadekertymistä saadaan hyvin vajavaiset tiedot. Virallisia säähavaintoasemia on Suomessa nelisensataa, ja niistä vain osalla mitataan myös sadekertymää. Kun ajatellaan, että sadekertymä voi olla erilainen talon kahden puolen, nähdään, että paikalliserot kertymissä ovat suuria. Virallisilla sademittareilla suurin osa kertymien paikallisvaihtelusta ei tule säätieteilijöiden tietoon lainkaan. Onneksi nykyään havaintoasemien tietojen lisäksi sadekertymää voidaan arvioida myös tutkakuvien perusteella.

Tilastojen mukaan keskimääräisessä heinäkuussa sataa Suomessa noin 50–85 millimetriä alueesta riippuen. Runsaimmin sadetta tulee itäisessä Suomessa Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ja Koillismaalle, ja vähiten etelärannikolla ja lounaissaaristossa. Rannikon ja saariston pienempi sademäärä selittyy sillä, että viileä meri ja rannikolla merituuli estävät kuuropilvien muodostumisen ja työntävät sadekuurot pois aivan rantaviivalta.

Heinäkuun tähänastisia sadekertymiä katsoessa näyttää siltä, että monilla Suomen säähavaintoasemilla on tullut sadetta tässä heinäkuussa runsaammin kuin keskimääräisessä heinäkuussa. Erityisesti itäisessä Suomessa on useita havaintoasemia, joilla sadetta on tullut 100–150 millimetriä eli selvästi runsaammin kuin keskimääräisessä heinäkuussa, vaikka kaikkia heinäkuun sateita ei ole vielä edes tullut.

Tilanne ehtii vielä elää. Vasta kuun vaihduttua nähdään, miten heinäkuun sateisuus Suomen sisällä jakautuu – onko koko maassa ollut keskiarvoihin verrattuna sateista vai vain joillakin alueilla tai havaintoasemilla.

Miltä loppukuun sade-ennuste näyttää?

Laaja matalapaine ei ennusteiden mukaan ole lähdössä pohjoisen Euroopan päältä minnekään. Epävakainen, sadekuuroherkkä sää jatkuu siis tästä eteenpäinkin. Kuten tähänkin asti, sateiden esiintymisessä on suurta paikallista vaihtelua. Joillakin alueilla sateettomia päiviä voi olla useita peräkkäin, kun taas toisaalla kuurosateita tuntuu tulevan vähän väliä. Myös pilvisyys vaihtelee alueittain.

Sadekertymäennuste näyttää kolmen vuorokauden ennustetun sadekertymän keskiviikosta perjantaihin. Värialueet näyttävät, missä sadekuuroja on odotettavissa eniten ja missä vähemmän, mutta alueiden sisäinen vaihtelu sademäärissä tulee olemaan suurta sateiden paikallisuuden vuoksi. Sadekertymäennusteen alla viikonlopun ennuste symbolikarttoina.

Kuten sunnuntain ennustekarttakin näyttää, säässä odotetaan tapahtuvan pientä lämpenemistä. Viime päivinä korkeimmat mitatut lämpötilat Suomessa ovat pysyneet 23 asteen tuntumassa, mutta ensi viikolla on odotettavissa, että hellelukemia mitataan ainakin paikallisesti. Suuresta erosta tämänhetkiseen ei kuitenkaan ole kyse, vaan päivälämpötilat ovat pari-kolme astetta tämänhetkisiä korkeampia.

Joanna Rinne
meteorologi

Katso yli 100 paikkakunnan ennusteet!