Miksi kevät saapuu Suomeen aina jälkijunassa? Islannissa mitattu jo yli 20 astetta, Norjassa ja Ruotsissakin 17

Kevät saapuu tyypillisesti Suomeen myöhemmin kuin muihin Pohjoismaihin, jos kevään määritelmänä käytetään sitä, että vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi plusasteiden puolelle. Suomessa on keskimäärin mantereisempi ilmasto kuin muissa Pohjoismaissa, minkä johdosta lumi- ja jääpeite sulavat myöhemmin.

Kevät alkoi Suomessa kertarysäyksellä tämän viikon tiistaina, kun Ahvenanmaalla mitattiin 14,6 astetta ja Turussakin lämpötila kipusi liki 12 asteeseen. Ruotsin puolella lämpötila kohosi ylimmillään liki 17 asteeseen ja vastaavia lukemia mitattiin Norjassa jo viime viikolla.

Pisimmän korren vetää kuitenkin Islanti, missä lämpötila kohosi 18. maaliskuuta ennätykselliseen 20,4 asteeseen.

Itämeri jarruttaa kevään saapumista

Yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka pistää kapuloita rattaisiin kevään etenemiselle ja korkeammille lämpötiloille, on kylmä ja osin jäinen Itämeri. Kun lämpimältä suunnalta etelän tai lännen väliltä saapuvat ilmavirtaukset pyyhkäisevät pitkän matkaa Itämeren yli, syntyy kylmän veden yllä helposti sumuja ja sumupilveä. Pilvisyys voi ajautua Suomen mantereelle ja laskea lämpötiloja merkittävästi.

Kylmä merialue vie lämmöltä terän ja sen takia lounaan ja lännen puolelta saapuvat ilmavirtaukset eivät yleensä kevätaikana pääse Suomeen yhtä lämpiminä kuin läntisiin naapurivaltioihimme. Käytännön tasolla tämä näkyy siten, että leudoilla länsituulilla Tukholma voi olla jopa tuplaten Helsinkiä lämpimämpi, vaikka molemmat pääkaupungit sijaitsevatkin kuta kuinkin samoilla leveysasteilla.

Keväisen lämpimillä länsi- ja lounaistuulilla olen nähnyt tilanteita, kun lämpötila kohoaa Tukholmassa yli 10 asteen, mutta Helsingissä voidaan jäädä vain viiden asteen vaiheille.

Kevään ensimmäiset lämpöaallot saapuvat meille tyypillisesti etelän tai lounaan suunnalta. Kun ne etenevät mannerta pitkin Keski-Euroopasta kohti Tanskaa ja Etelä-Ruotsia tai Baltiaa, voi lämpötila näillä alueilla kohota kesäisiin lukemiin.

Lämpö voi edetä Ruotsin mantereellakin pitkän matkan kohti pohjoista, mutta kun lämmin ilmavirtaus pyrkii Suomeen, on sillä väistämättä vastassaan hyytävä Itämeri. Tämän vuoksi lämpimillä etelä- ja lounaistuulilla voidaan esimerkiksi Tallinnan ja Helsingin välillä nähdä suuria lämpötilaeroja.

Myös jääpeite vaikuttaa kevään saapumiseen. Mitä ankarampi jäätalvi on, sitä kauaskantoisemmat vaikutukset sillä on kevätsäähän. Jääpeite heijastaa tehokkaasti auringonsäteilyä ja viilentää ympäristöään, minkä myötä kevään eteneminen hidastuu Itämeren rannikkokaistaleella ja saaristossa. Jääpeite kylmentää myös tehokkaasti lämpöpulsseja.

Paksu lumipeite torjuu lämpöä

Jääkannen lisäksi myös lumipeitteellä on vaikutusta kevään etenemiseen. Kevät voi periaatteessa alkaa aikaisemmin, jos talvi on vähäluminen ja lumipeite sulaa hyvissä ajoin. Paksu lumivaippa puolestaan vaatii runsaasti energiaa sulaakseen ja lisäksi se torjuu myös tehokkaasti auringonsäteilyä.

Valkoisen lumen heijastuskyky on peräti yli 90 % eli se torjuu valtaosan auringonsäteilystä ja näin ollen lumen sulaminen hidastuu. Lumi sulaakin parhaiten kostealla säällä vesisateessa.

Muissa Pohjoismaissa talvet ovat keskimäärin vähälumisempia kuin Suomessa. Suurimmat lumensyvyydet mitataan tyypillisesti Ruotsin Lapissa, Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Norjan vuoristoilla. Sen sijaan esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa, Etelä-Norjassa, Tanskassa ja Norjan rantakaistaleella lumi ei tahdo pysyä talvisin pitkään maassa. Atlantin valtameri lämmittää talvia Islannissa niin voimakkaasti, ettei lumi myöskään kaikkialla ole pysyvää.

Atlantin lämpö tuntuu lännempänä enemmän ja pitää talvet keskimäärin vähälumisempina. Mitä kauemmas itään Atlantilta siirrytään, sen lumisempina sateet tulevat. Tämän vuoksi Suomessa lumi häviää keskimäärin myöhemmin kuin muualla Pohjoismaissa samoilla leveysasteilla.

Tarkastelussa täytyy toki huomioida myös se, että Ruotsin eteläisimmät osat ja Tanska yltävät selvästi Suomea matalammille leveysasteille, missä talvi-ilmasto on luonnostaankin leudompi ja keväät alkavat Suomea aikaisemmin.

Föhn lämmittää muualla voimakkaammin ja useammin

Lumen ja jään lisäksi Skandinaviassa sijaitsevat vuoristotkin vaikuttavat kevään etenemiseen. Kun meillä keskimäärin tuulet käyvät valtaosan vuodesta lännen ja lounaan puolelta, syntyy Norjassa ja Ruotsissa verrattain usein föhn-tuulta, jonka ansiosta lämpötila kohoaa korkeammalle kuin Suomessa.

Föhn-tuuli vaikuttaa siten, että Norjan länsirannikko saa runsaita sateita, mutta vuoriston itäpuolella ja laaksoissa lämpötila voi kohota hyvinkin korkealle. Esimerkiksi Islannin uuden maaliskuisen lämpöennätyksen, 20,4 astetta, taustalla oli lämpimän ilmamassan ja paikallisen föhn-tuulen yhteisvaikutus.

Periaatteessa myös Norjassa ja Ruotsissa lämpötila voi kohota talvikuukausina selvästi Suomen lukemia korkeammaksi föhn-ilmiön avittamana.

Suomessa föhn-tuuli tuntuu parhaiten Ahvenanmaalla, maan länsiosassa ja Länsi-Lapissa. Vaikutus jää kuitenkin usein pienemmäksi kuin esimerkiksi vielä Ruotsin itärannikolla.

Ahvenanmaalla mitattiin tiistaina 14,6 astetta ja näin korkea lukema syntyi föhn-tuulen, auringonpaisteen ja lämpimän ilmamassan yhteisvaikutuksesta.

Lue seuraavaksi: Mikä on föhn-tuuli ja miten se syntyy?

Päivitetty seuraava teksti 29.3.2021 klo 11:00:

Markus Mäntykannas

Päivitetty 29.3.2021 klo 11.12