Paukkupakkasia vai loskan lätinää? Suomi puristuu kahden jättikokoisen sääilmiön väliin: "Ennustaminen hurjan hankalaa"

Joulukuun ensimmäisellä puoliskolla Suomi puristuu kahden jättikokoisen sääilmiön väliin: itäpuolellamme on laaja-alainen korkeapaineen alue, lounaispuolellamme suurikokoinen matalapaineen alue. Joulukuun edetessä korkeapaineen erävoitto tarkoittaisi paukkupakkasia, matalapaineen erävoitto puolestaan sateisempaa ja lauhempaa säätä, mahdollisesti jopa loskakelejä.

Alkavalla viikolla lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa jopa noin 10 astetta tavanomaista matalampi. Maanantain vastaisena yönä Uudellamaalla saakka on mitattu 20 asteen pakkasia, ja tiistain vastainen yö sekä tiistaiaamu voivat olla vieläkin kylmempiä. Maanantaina yöllä Uudenmaan kylmin paikka oli Vihti, missä mitattiin –21,4 astetta.

Sääennustemalleissa on nyt melko runsaasti pilvisyyttä, mikä pehmittää pakkasia, mutta pienikin aukkoilu pilvisyydessä saa lämpötilan romahtamaan. Pohjois-Euroopassa oleva ilmamassa on niin kylmää, että jos sää olisi selkeää vähänkään pidempään, pakkanen kiristyisi 20–30 asteeseen kautta maan.

"Tämänhetkisten sääennusteiden ja tuoreen kuukausiennusteen perusteella olen toiveikas siitä, että joulu on valkea suuressa osassa maata."

Tällä hetkellä pilvisyyden ja sitä kautta myös lämpötilojen ennustaminen on meteorologille hurjan hankalaa. Pilvisessä tilanteessa pakkasta voi olla yli 10 astetta vähemmän kuin selkeässä tilanteessa. Sääennustemallit eivät ole yksimielisiä, missä ja milloinkin pilvisyyteen tulee aukkoilua. Ja joskus pilvisyydessä voi olla hyvin suurta paikallista vaihtelua, mikä heijastuu välittömästi myös lämpötilaan.

Lue myös: Pakkassää jatkuu – viikon edetessä Suomessa satelee lunta ja etelätuuli voimistuu

Ennätyksellisiä lumisateita ja lämpötiloja Euroopassa

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna Euroopassa koettiin erittäin talvisia olosuhteita. Lumipeite peitti parhaimmillaan 60 % Euroopasta, mikä on maanosamme laaja-alaisin lumipeite sitten vuoden 2010.

Sankka lumentulo ja pakkaset aiheuttivat paljon harmia eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi Etelä-Saksan Münchenissä lunta pyrytti lauantain aikana 46 senttimetriä. Tämä on ennätyksellisen suuri lukema joulukuuksi.

Sankka lumentulo johtui lämpimän ja kylmän ilmamassan rajamaastossa syntyneeseen matalapaineeseen. Matalapaineen eteläpuolella Välimerellä ja Balkanin maissa lämpötila kohosi 20–26 asteeseen. Paikoitellen rikottiin uusia maakohtaisia joulukuun lämpötilaennätyksiä. Näin kävi alustavien tietojen mukaan esimerkiksi Serbiassa ja Bosnia-Hertsegovinassa.

Suurin osa Manner-Euroopasta kuului kuitenkin viikonloppuna pohjoisesta virranneen talvisen ilmamassan piiriin ja niinpä sateetkin olivat yksinomaan lunta. Asetelma oli hyvin samanlainen kuin joulukuussa 2010, jolloin kylmä talvisää johti lumisateisiin eri puolilla Eurooppaa.

Puristuksissa matala- ja korkeapaineen välissä

Kuluvalla viikolla sää lauhtuu erityisesti läntisessä ja keskisessä Euroopassa. Tämä tietää kyytiä myös Saksan ennätyslumille, koska vähitellen lämpötila on nousemassa esimerkiksi Münchenissä nollan yläpuolelle. Talvisimmat olosuhteet painottuvat Euroopan pohjois- ja itäosaan.

Läntisen Euroopan sään lauhduttaa Pohjois-Atlantilta lähestyvä massiivinen ja voimakas matalapaineen alue, joka alkaa pikkuhiljaa pumpata Euroopan läntiseen osaan lämpimämpää ilmaa Atlantin valtamereltä. Normaalitilanteessa matalapaine todennäköisesti etenisi idemmäs ja lauhduttaisi kunnolla myös pohjoisen ja itäisen Euroopan sään, mutta nyt Suomen itäpuolella on vastassa laaja-alainen ja itsepäinen korkeapaineen alue, joka pitää Pohjois-Atlantin matalapainetoiminnan yhä kurissa.

Sääennustemallit ovat olleet erimielisiä siitä, viekö idän korkeapaine vai lännen matalapaine voiton – vai pysyykö Suomi näiden kahden sääilmiön välissä puristuksissa pitkälle joulukuuhun saakka.

Jos Pohjois-Atlantin laaja matalapaine sysäisi idän korkeapaineen ja pääsisi tunkeutumaan kunnolla Manner-Eurooppaan, tuloksena olisi lauhoja lounaisvirtauksia ja loskan lätinää maan etelä- ja keskiosassa. Lappikin lauhtuisi pikkupakkaselle.

Mikäli idän korkeapaine kuitenkin pitää otteensa ja vahvistuu ajoittain Suomen puolelle, tuloksena olisi selkeän sään vallitessa 20–30 asteen pakkasia kautta maan. Tässä skenaariossa pakkanen paukkuisi kireissä lukemissa myös Baltian maissa.

Jonkinlainen matala- ja korkeapaineen "hybridimalli" näyttäisi lopulta toteutuvan.

Suomi näyttäisi joulukuun edetessä puristuvan Pohjois-Atlantin matalapaineen ja idän korkeapaineen väliin, jolloin todennäköisintä on, että meillä tulee olemaan vaikutteita näistä molemmista sääilmiöistä.

Ajoittain Pohjois-Atlantilla olevasta laajasta matalapaineen alueesta voi irtaantua osakeskuksia, jotka tuovat osaan Suomea reippaita lumisateita ja lauhempaa ilmaa etelästä. Ajoittain puolestaan idän korkeapaine voi vaikuttaa siten, että sää selkenee ja pakkanen kiristyy kaksinumeroisiin lukemiin kautta maan.

Kummassakin vaihtoehdossa – oli sitten kyse matalapaineen tai korkeapaineen vaikutuksesta – lämpötila näyttää kuitenkin pysyvän pakkasen puolella, eli lumipeite pääsee vahvistumaan ennen joulua.

Entä se valkea joulu?

Tämänhetkisten sääennusteiden ja tuoreen kuukausiennusteen perusteella olen toiveikas siitä, että joulu on valkea suuressa osassa maata.

Jos sää jatkuu vielä 11. joulukuutakin alkavalla viikolla tavanomaista kylmempänä ja sateet ovat eteläistä Suomea myöden lunta, ennättäisi lunta kertyä suureen osaan maata sen verran, ettei mahdollinen voimakkaampikaan lauhtuminen ehtisi kaikkea sulattaa.

Kriittisimmät alueet olisivat etelä- ja lounaisrannikko sekä lounaissaaristo, kuten yleensäkin joulun aikana. Näillä alueilla voimakkaampi lauhtuminen ja mahdolliset vesisateet voisivat vesittää valkean joulun, vaikka ennuste ei vielä suoraan tässä vaiheessa kerro, onko sellaista edessä vai jatkuuko sää kuitenkin talvisena joulukuun edetessä.

Lue joulun ja joulukuun säästä lisää:

• Minkälainen on joulun sää tilastollisesti ja missä päin maata joulu on takuuvarmasti valkea?
• Minkälainen on joulukuun sää Suomessa normaalisti?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 4.12.2023 klo 17.56