Nämä kolme tekijää aiheuttivat Lapin poikkeukselliset tulvat – Lapissa kuusi merkittävää tulvariskialuetta

Tulvahuiput ovat Lapissa jo takana päin ja vedenkorkeus tulva-alueilla on laskusuunnassa. Tulvat äityivät tällä kertaa poikkeuksellisen pahoiksi Länsi-Lapissa Tornionjoella ja Muonionjoella. Lämpimän sään käynnistämä nopea lumien sulaminen, runsaat sateet ja virtaamahuippujen ajoittuminen samaan aikaan johtivat lähes ennätykselliseen vedenpaisumukseen.

Tornionjoella tulvahuippu saavutettiin maanantaiaamuna, kun vedenkorkeus käväisi korkeimmillaan puoleen vuosisataan. Keskiviikkoaamuun mennessä vedenkorkeus oli laskenut noin 35 senttimetriä maanantain huippulukemista. Virtaamien arvellaan palaavan lähelle normaalia suuressa osassa Lappia kuluvan viikon loppupuolella.

Lähipäivinä ei ole tiedossa laaja-alaisia tai runsaita sateita maan pohjoisosaan, joten rauhallinen sää itsessään tulee edistämään vedenkorkeuden laskua. Seuraava laaja-alaisempi sadealue on saapumassa mahdollisesti sunnuntaiksi, mutta ennustetut sadekertymät ovat maltillisia.

Palataan seuraavaksi ajassa hetki taakse päin ja tarkastellaan säätilastojen avulla, mitkä tekijät saivat veden nousemaan näinkin ärhäkästi maan pohjoisosassa.

Video: Toivo Mikkonen, Tornio, 22.5.2023 (aamulla, tulvahuipun aikaan)

Aikainen lämpöaalto sulatti lumet nopeasti

Lunta oli maan pohjoisosassa vielä toukokuun alussa paikoitellen yli puoli metriä.

Kun Suomeen alkoi virrata 10. toukokuuta vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ilmaa, löytyi yli puolen metrin kinoksia seuraavilta havaintoasemilta: Kittilä Kenttärova (77 cm), Kilpisjärvi (76 cm), Kittilä Pokka (65 cm), Posio Raistakka (60 cm), Puolanka Paljakka (59 cm) ja Enontekiö Näkkälä (53 cm).

11. toukokuuta lämpötila kohosi myös Lapissa paikoitellen 20 asteen vaiheille. 15. toukokuuta maan pohjoisosassa mitattiin jo yleisesti yli 20 asteen lukemia, Oulussa lämpötila kohosi 24 asteeseen.

Kesäisen sään ja vesisateiden myötä lumipeite hupeni paikoin jopa yli puolella metrillä viikossa. Näin kävi esimerkiksi Posion ja Puolangan havaintoasemilla. Nopeasti sulaneet lumet alkoivat näkyä vedenkorkeuden kasvuna useissa joissa maan pohjoisosassa.

Runsaat vesisateet paisuttivat virtaamia

Kun toukokuinen lämpöaalto sulatteli pohjoisen hankia tehokkaasti ja kasvatti virtaamia joissa, tulivat tämän päälle vielä vuodenaikaan nähden runsaat sateet.

17. toukokuuta sadekertymä oli läntisessä ja pohjoisessa Lapissa vedeksi muutettuna yleisesti 10–40 millimetriä siten, että suurin kertymä osui Kittilän Puljun havaintoasemalle (39,7 mm). Osa sateista tuli myös lumena ja räntänä.

Lämpöaallon aiheuttamien sulamisvesien ja runsaiden sateiden yhteisvaikutus nosti Länsi-Lapin virtaamat joissa poikkeuksellisen korkeiksi. Tulvahuippu koettiin esimerkiksi Tornionjoella maanantaina 22. toukokuuta ja Muonionjoella lauantaina 20. toukokuuta.

Samanaikaisia virtaamahuippuja

Toukokuisen lämpöaallon ja runsaiden sateiden lisäksi on kolmaskin tekijä, joka edesauttoi vedenkorkeuden nousemista läntisessä Lapissa.

Suomen ympäristökeskuksen ja Tulvakeskuksen mukaan Tornionjoen suureen tulvaan vaikutti myös se, että tulvahuiput Muonionjoessa ja Ruotsin puolella Pajalassa koettiin samanaikaisesti. Normaalitilanteessa Muonionjoen virtaaman huippu koetaan myöhemmin kuin Tornionjoella, jolloin Tornionjoen alajuoksulle ei ehdi pakkautua yhtä paljoa vettä kuin tänä keväänä.

Lapissa kuusi tulvariskialuetta, mikä on enemmän kuin missään muussa maakunnassa

Suomen ilmastopaneelin julkaiseman raportin (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet, 2/2021) mukaan Lapissa on yhteensä kuusi tulvariskialuetta.

Lappia voisi kutsua yhdeksi tulvaherkimmäksi maakunnaksi, sillä tulvariskialueita on siellä enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Rovaniemi on Porin ohella Suomen merkittävin tulvariskialue.

Ilmastopaneelin raportin mukaan tulvariskialueet ovat Lapissa seuraavat:

• Rovaniemen kaupunki
• Kittilän kirkonkylä
• Kemijärven kaupunki (Kemijoen vesistöalueella)
• Ivalon taajama (Ivalojoki)
• Tornion kaupunki (Tornionjoki)
• Kemin rannikkoalue.

Lue seuraavaksi: Katso kuvat ja video: Länsi-Lapin rajut tulvat huipussaan – Torniossa vedenpinta nousi korkeimmilleen puoleen vuosisataan

Blogin lähteitä: Suomen ilmastopaneeli, vesi.fi, Suomen ympäristökeskus ja Tulvakeskus

Markus Mäntykannas
meteorologi