Polaaripyörre menettää tehonsa: Aikaista kevättä odottaville tyrmäävä viesti

Takanamme on neljä tavanomaista kylmempää kuukautta, eikä helmikuukaan näytä tekevän poikkeusta. Pohjoisen napa-alueen ja Siperian yllä koetaan pian voimakas stratosfäärin lämpeneminen, mikä johtaa todennäköisesti polaaripyörteen hajoamiseen helmikuun puolivälin jälkeen. Hyytävät säät voivat jatkua vastaisuudessakin, eikä aikaista kevään alkamista kannata odotella. Tästä talvesta näyttäisi muotoutuvan pitkä ja kylmä.

Pitkä aika on kulunut siitä, kun Suomessa oli viimeksi keskiarvoa lämpimämpi kuukausi – se oli nimittäin syyskuu. Lokakuussa alkanut kylmä sääasetelma on jatkunut aina helmikuulle saakka muutamia poikkeusviikkoja lukuun ottamatta. Suomessa on nyt koettu neljä peräkkäistä selvästi pitkän ajan keskiarvoa kylmempää kuukautta, mikä on suurin määrä sitten talvikauden 2009–2010.

Useampi tekijä viittaa tällä hetkellä siihen, että Pohjois-Euroopan "kylmä kupla" saa jatkoa vielä vastaisuudessakin, joten talviset olosuhteet tulevat jatkumaan. Kylmän sään pitkittymistä edesauttavat seuraavat tekijät:

• Pohjoisen napa-alueen yläpuolella tapahtuva äkillinen ja voimakas stratosfäärin lämpeneminen, joka johtaa napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen heikkenemiseen ja lopulta sen hajoamiseen.
• Polaaripyörteen tehon vaimeneminen johtaa länsivirtausten heikkenemiseen ja edesauttaa arktisen ilmamassan leviämistä kohti pohjoista Eurooppaa.
• Käynnissä oleva globaali sääilmiö El Niño voi kaukoyhteyksien kautta heikentää entisestään polaaripyörrettä ja johtaa Pohjois-Euroopassa kylmään kevättalveen.

Polaaripyörre on napa-alueen ympärille talven ajaksi syntyvä ilmiö, jossa tuulet kiertävät pyörteen keskusta vastapäivään ilmakehän eri kerroksissa. Jos polaaripyörre syystä tai toisesta heikkenee tai hajoaa, hyisen talvisään todennäköisyys kasvaa esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Lue lisää: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen talvisäähän?

Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen

12. helmikuuta alkavalla viikolla stratosfäärin odotetaan lämpenevän voimakkaasti pohjoisen napa-alueen yllä, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tapahtumasta voi tulla tilastollisesti merkittävä.

Stratosfäärin äkillisestä lämpenemisestä (eng. SSW eli Sudden Stratospheric Warming) voidaan puhua, kun lämpötila kohoaa muutaman päivän aikana stratosfäärissä useilla kymmenillä asteilla, joissain tapauksissa jopa 50 asteella. 

Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen on ollut kytköksissä polaaripyörteen heikkenemiseen tai hajoamiseen sekä kylmien ja pysyvien korkeapainealueiden muodostumiseen pohjoisella pallonpuoliskolla.

Polaaripyörre menettää tehonsa ja voi hajota

Stratosfäärin voimakas lämpeneminen tulee vaikuttamaan napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen käytökseen. Polaaripyörre heikkenee ja tämänhetkisen ennusteen mukaan näyttää, että polaaripyörre voisi jopa hajota helmikuun puolivälin jälkeen.

Sääennusteissa on viitteitä siitä, että 12. helmikuuta alkavalla viikolla paukkupakkaset ainakin tilapäisesti hellittävät Suomessa ja sää lauhtuu, mutta pitkässä juoksussa kylmän talvisään todennäköisyys on yhä koholla. Tästä kertoo myös Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n kuukausiennuste. Tulevasta asetelmasta tulee mieleen talvi 2010, jolloin kylmää säätä jatkui maalis–huhtikuulle saakka.

Polaaripyörteen hajoaminen helmikuun puolivälin jälkeen lisää kylmän kevättalven todennäköisyyttä eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Asetelma suosii kylmien ja pitkäkestoisten korkeapaineiden syntymistä ja mahdollistaa mantereiset itävirtaukset Euroopassa.

Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että helmikuun puolivälissä tapahtuva länsivirtausten raju heikkeneminen voi olla pysyvämpi tila, sillä niiden ennustetaan pysyvän keskiarvoa heikompina vielä koko maaliskuun ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka polaaripyörre hajoamisensa jälkeen elpyisikin, ei se ennusteen mukaan näytä enää tänä talvena voimistuvan kovin vahvaksi.

On mahdollista, että kylmyys jatkuisi vielä niin pitkään, kunnes lopulta kevät starttaa "pakon sanelemana" voimistuvan auringonsäteilyn vuoksi.

Aikaista kevättä ei kannata odottaa

Joudun tuottamaan pettymyksen aikaista kevättä odottaville: se ei ennusteiden mukaan näytä mahdolliselta. Pitkän ajan sääennusteiden mukaan talvesta näyttää tällä erää muodostuvan pitkä, kun ottaa huomioon, että suuressa osassa maata se alkoi jo loka- tai marraskuussa.

Tilastojen valossa maaliskuu on vielä suuressa osassa Suomea talvikuukausi, joskin terminen kevät on yleensä alkanut maan etelä- ja länsiosassa maaliskuun loppupuoliskolla. Muualla maassa se alkaa tilastojen mukaan huhtikuun puolella.

Kevään saapumiseen vaikuttavat myös lumi- ja jääpeitteen määrä sekä laajuus. Jos kylmä sää jatkuu vielä pitkälle maaliskuulle saakka, jääpeite voi päästä laajenemaan Itämerellä kunnolla ja lumipeitekin kasvaisi. Laaja-alainen jääpeite ja paksut hanget hidastavat kevään alkamista, koska niiden sulaminen sitoo merkittävän määrän energiaa. Jään ja lumen täytyy sulaa ensin pois ennen kuin ilman lämpötila pääsee merkittävästi kohoamaan ja kevät kunnolla alkamaan.

Lue seuraavaksi: Kevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää maalis–toukokuun tilanne – näin meteorologi kommentoi kevään alkua

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 10.2.2024 klo 20.42