Lämpötilaero voi paisua 65 asteeseen Euroopan sisällä – kylmän kevättalven todennäköisyys kasvanut Suomessa

Tammikuun alun hirmupakkaset ovat vielä monella tuoreessa muistissa, ja nyt hyytäviä pakkasia suosiva sääasetelma on palannut pohjoiseen Eurooppaan uudestaan. Suomi on jämähtämässä ilmamassoja jakavan suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle, mikä on ollutkin tälle talvelle tyypillistä. Sitä vastoin Euroopan toisessa kolkassa Välimerellä voi olla kuluvalla viikolla jopa 65 astetta lämpimämpää kuin Pohjois-Euroopassa.

Loskan lätinä on taakse jäänyttä elämää. Sääkartoilla näkyy, kun arktinen ilmamassa valuu Suomeen Siperian suunnalta tuoden mukanaan kireitä pakkasia koko maahan. Loppuviikon aikana pakkanen voi paukkua suuressa osassa maata 20 ja 40 asteen välillä, mutta helmikuun aurinko jo vähitellen jaksaa nostattaa päivälämpötiloja.

"Sää on kuluvan viikon loppupuolella niin kylmää kuin se vain voi olla tähän aikaan vuodesta nykyilmastossa."

Vaikka ilmamassa ylempänä ilmakehässä onkin yhtä kylmää kuin tammikuun alun huippupakkasten aikana, ei tästä jaksosta pääse muodostumaan yhtä hyytävää. Kiitos sen, että olemme jo matkalla kohti kevättä ja aurinko lämmittää päivä päivältä enemmän. Helmikuun aikana auringon säteilyteho keskimäärin kolminkertaistuu Suomen leveysasteilla, eli hyytävästä ilmamassasta huolimatta alamme jo väkisinkin tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen kuukauden edetessä.

Kireisiin pakkasiin kannattaakin näin ollen varautua erityisesti yön ja aamun tunteina. Heikkotuulinen ja kylmä säätilanne ovat väistämättä ajamassa pörssisähkön hintaa korkeammaksi. Tilanteen kehittymistä ja sään vaikutusta sähkön hintaan voit seurata Forecan sivuilta löytyvästä Sähkön hintapuntarista.

Lue myös: Tiedätkö, mitä ilmamassa tarkoittaa? Tämä on arktisen, polaarisen ja keskileveysasteen ilmamassan ero

Taas suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle: Koko loppuviikko hyytävää säätä

Blogitekstin alussa viittasin, että sääasetelma on Pohjois-Euroopassa palaamassa siihen samaan, mitä koettiin tammikuun alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi on jälleen putoamassa kenties pitkäksikin aikaa ilmamassoja jakavan suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle, mikä mahdollistaa arktisen ilmamassan purkaukset idän ja pohjoisen suunnalta.

Voisi todeta, että sää on kuluvan viikon loppupuolella niin kylmää kuin se vain voi olla tähän aikaan vuodesta nykyilmastossa.

Katso videolta, kuinka Suomi putoaa ilmamassoja jakavan suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle:

Jo tiistain vastaisena yönä lämpötila laski alle –30 asteen yli kymmenellä havaintoasemalla maan pohjoisosassa. Kylmin lukema oli –34,4 astetta ja sama lämpötila mitattiin kahdella eri havaintoasemalla: Salla Naruska ja Savukoski Tulppio.

Eikä tämä tähän jää. Loppuviikkoa kohden mentäessä hyytävä korkeapaine vahvistuu, sää selkenee laajemmilla alueilla ja lämpötila laskee entisestään. Etelässä pakkanen pääsee kiristymään kunnolla vasta keskiviikosta eteenpäin. Lämpötiloissa tulee kuitenkin olemaan suurta paikallista vaihtelua pilvisyydestä ja pinnanmuodoista riippuen. Pilvet ja tuulenvire hidastavat lämpötilan laskua, kun taas selkeillä, alavilla ja tyynillä alueilla pakkanen kiristyy hyvinkin hyytäviin lukuihin.

Arvioidaan seuraavaksi pakkaslukemia päivä päivältä:

• Keskiviikko on viikon ensimmäinen päivä, kun lämpötila laskee iltaan mennessä etelässäkin laajalti –10 ja –20 asteen välille. Maan keski- ja pohjoisosassa kylmimmät lukemat ovat –20 ja –35 asteen välillä. Päivällä pakkanen on heikompaa.
• Torstaiyönä pakkanen kiristyy suuressa osassa maata 20 ja 35 pakkasasteen välille. Maan eteläosassakin sisämaassa voi olla alueita, missä lämpötila romahtaa –30 asteen kylmemmälle puolelle. Itä- ja Pohjois-Suomessa kylmimmät lukemat voivat alittaa –35 asteen. Iltapäiväksi lämpötila nousee auringon vaikutuksesta noin 10 asteella.
• Perjantain aikana etelä- ja lounaisrannikolla tuuli voi hieman viritä ja pilvisyys lisääntyy, mikä heikentää pakkasta. Muualla maassa pakkashuiput tulevat yhä olemaan –20 ja –35 asteen välillä, paikoin idässä ja pohjoisessa lähennellään jopa –40 asteen lukemia.
• Viikonlopun ennusteeseen liittyy vielä epävarmuutta etelästä lähestyvän matalapaineen vuoksi. Se voimistaa kaakkoistuulia ja voi kuljettaa etelään runsaampaa pilvisyyttä sekä lumisateita. Tämä voi pitää kovimmat pakkaset loitolla Etelä-Suomesta. Muualla maassa pakkanen paukkuu yhä öisin ja aamuisin 20 ja 40 asteen välillä, iltapäivisin noin 10 astetta miedompana.

65 asteen lämpötilaero Manner-Euroopan sisällä

Lämpötilaerot repeävät Manner-Euroopassa kuluvalla viikolla suuriksi. Erityisesti keskiviikon ja torstain aikana Pohjois-Euroopassa voi olla saman vuorokauden puolella peräti 65 astetta kylmempää kuin Manner-Euroopan eteläkolkassa Espanjassa.

Suomen itä- ja pohjoiskolkassa lämpötila voi alimmillaan arktisen ilmamassan vaikutuksessa laskea –40 asteeseen, kun taas Iberian niemimaan kaakkois- ja itäosassa lämpötila kipuaa paikallisesti suomalaisen hellerajan, 25 asteen vaiheille. Kesäisen lämmön syypäänä on voimakas lämpimän ilman syöttö Afrikasta sekä paikalliset föhn-tuulet, jotka kasaavat lämmön Espanjan kaakkois- ja itäosiin.

Myös muualla eteläisessä Euroopassa lämpötilan odotetaan viikon puolivälissä ja loppuviikosta kipuavan 20 asteen tuntumaan. Lämmintä ilmaa virtaa viikonlopun aikana kohti keskistä Eurooppaa, missä 15 asteen raja voi ylittyä. Baltian maiden  alueella lämpötila laskee pohjoiseen päin mentäessä rajusti. Baltian maiden yllä kulkee yläilmakehässä suihkuvirtaus, jonka alueella on hyvin voimakkaita tuulia.

El Niño voi nostaa kylmän kevättalven todennäköisyyttä

Maapallolla käynnissä oleva El Niño -sääilmiö voi erään tutkimuksen mukaan nostaa kylmän kevättalven todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa. El Niño -ilmiö saattaa kaukoyhteyksien kautta vaikuttaa yläilmakehän suihkuvirtauksen reittiin ja mahdollisesti myös napa-aluetta kiertävän polaaripyörteen voimakkuuteen.

El Niño vaikuttaa ennen kaikkea tropiikin ja Amerikan mantereiden säähän, kun taas Euroopassa vaikutukset eivät ole niin suoraviivaisia.

Myös sään kuukausiennuste enteilee kylmää kevättalvea Suomeen. Pohjois-Euroopasta Islantiin yltävällä alueella on vahva signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta, mikä suosii kylmiä itä- ja pohjoisvirtauksia.

Jos kevättalvesta muodostuu kovin kylmä, voi se viivästyttää lopulta myös kevään alkamista. Niinä talvina, kun Itämerellä jääpeite ehtii kasvaa laajaksi ja kun lunta on maassa paksu kerros, kestää kevään saapumisella pidempään kuin lauhemman talven jälkeen. Laaja-alaisen jää- ja lumipeitteen sulaminen sitovat niin paljon energiaa, etteivät lämpöiset kevätsäät heti pääse oikeuksiinsa.

Lue seuraavaksi: Kevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää maalis–toukokuun tilanne – näin meteorologi kommentoi kevään alkua

7.2.2024 klo 11.03: Korjattu ti 6.2.2024 alimpia lämpötiloja Suomessa.

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 7.2.2024 klo 11.04