Säävuosi 2023: El Niño -ilmiö alkoi, Suomessa runsaita sateita, tulvimista ja aikainen talven alku
Vuonna 2023 globaali sääilmiö El Niño alkoi pitkästä aikaa ja maailmanlaajuinen keskilämpötila lähti huimaan nousuun. Suomessa lämmin vuosi päättyi aikaiseen ja kylmään talven alkuun.
Kolmena peräkkäisenä talvena vaikuttanut La Niña hellitti lopulta keväällä 2023. El Niño toi tullessaan lähes koko maapallon kattavan keskilämpötilan modernin mittaushistorian päiväkohtaisia, kuukausikohtaisia ja lopulta myös vuoden ennätyksen. Etelämannerta ympäröivän merijään laajuus oli suuren osan vuotta pienin ainakin 45 vuoteen.
Yhdysvaltojen länsiosaan tuli pitkän kuivan jakson jälkeen rankkoja sateita ja Kaliforniassa tulvi useaan otteeseen. Vaarallisia tulvia oli muuallakin maailmassa, muun muassa Intiassa, Libyassa, Brasiliassa ja Kreikassa. Vuoteen mahtui tuhoisia maastopalojakin esimerkiksi Kanadassa ja Havaijilla.
Aasiassa oli keväällä ja kesällä pitkä kuuman sään jakso, jonka aikana mitattiin sekä kuukausi- että havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä. Kaikkien aikojen lämpöennätys rikkoutui ainakin Thaimaassa ja Laosissa. Vastapainoksi esimerkiksi Kiinassa ja Siperiassa oli talvikuukausina ajoittain erittäin kylmää.
Suomessa vuosi 2023 oli 0,3 astetta lämpimämpi kuin keskimäärin ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020. Kuukausien välillä oli kuitenkin paljon vaihtelua. Sademäärä oli suuressa osassa maata normaalia suurempi, maan keskiosassa satoi paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Vuoden suurin sademäärä havaittiin alustavan tiedon mukaan Nurmes Mujejärven havaintoasemalla, missä satoi 1066,2 millimetriä. Vähiten puolestaan satoi Utsjoki Kevolla, 423,3 millimetriä.
Vuosi alkoi lauhassa talvisäässä. Maaliskuussa sää kylmeni polaaripyörteen hajoamisen seurauksena ja kireät pakkaset levisivät etelään asti, mutta kokonaisuudessaan kevätkauden eli maalis–toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata tavanomainen.
Kesä–elokuuhun mahtui sekä lämpimiä että viileitä jaksoja. Keskimäärin kesä oli vähän tavallista lämpimämpi. Sademäärä oli maan keskiosassa paikoin puolitoistakertainen tyypilliseen kesään verrattuna.
Syksyn alussa oli lämmintä, mutta lokakuussa sää kylmeni äkisti ja marraskuussa talvista oli jo etelää myöten. Syys–marraskuun jakso oli tavallista vähän kylmempi maan keski- ja pohjoisosassa. Kesällä alkanut sateinen kausi jatkui ja lähes koko maassa syksy oli tavallista sateisempi: paikoin sademäärä oli jälleen puolitoistakertainen tavalliseen nähden. Kylmä sää ei päättynyt marraskuuhun vaan jatkui edelleen joulukuussa.
Suomen säävuosi 2023 numeroina
- Hellepäiviä: 40 kpl
- Myrskypäiviä: 34 kpl
- Suurin lumensyvyys aamulla: 128 senttimetriä Kainuun Ristijärvellä 29. huhtikuuta
- Suurin vuosisademäärä: 1066,2 millimetriä Nurmes Mujejärvellä (*)
- Suurin vuorokausisademäärä: 130,3 millimetriä Multian Pirttiperällä 28. heinäkuuta.
(*) alustavien tietojen mukaan.
Suomen äärilämpötilat 2023 kuukausittain
| Kuukausi | Ylin lämpötila | Alin lämpötila |
|---|---|---|
| Tammikuu | 25.1. Vaasa lentoasema +8,2 °C | 7.1. Muonio kirkonkylä −34,8 °C |
| Helmikuu | 13.2. Kaarina Yltöinen +9,1 °C | 22.2. Kittilä Lompolonvuoma −33,4 °C |
| Maaliskuu | 23.3. Jomala Jomalaby +10,2 °C | 24.3. Kittilä lentoasema −37,5 °C |
| Huhtikuu | 26.4. Lappeenranta Lepola ja | 3.4. Savukoski Tulppio −25,9 °C |
| Toukokuu | 22.5. Kankaanpää Niinisalo +25,1 °C 24.5. Hattula Lepaa +25,1 °C | 3.5. Enontekiö Näkkälä −13,4 °C |
| Kesäkuu | 20.6. Kankaanpää Niinisalo lentokenttä +31,6 °C | 1.6. Enontekiö Saana −7,7 °C |
| Heinäkuu | 11.7. Utsjoki Kevo +29,2 °C | 3.7. Savukoski Tulppio −2,9 °C |
| Elokuu | 7.8. Rauma Pyynpää +33,6 °C | 22.8. Savukoski Tulppio −2,3 °C |
| Syyskuu | 12.9. Kouvola Utti Lentoportintie +24,1 °C | 15.9. Savukoski Tulppio −5,9 °C |
| Lokakuu | 1.10. Kirkkonummi Mäkiluoto +16,7 °C | 30.10. Kittilä lentoasema −23,5 °C |
Marraskuu | 1.11. Porvoo Kalbådagrund +10,2 °C | 27.11. Savukoski Tulppio −34,6 °C |
| Joulukuu | 19.12. Kökar Bogskär +6,8 °C | 7.12. Utsjoki Kevo Kevojärvi −33,1 °C |
Katso seuraavaksi kuukausi kuukaudelta, miten säävuosi eteni!
Tammikuu
Suomessa tammikuu oli monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen lauha Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastojen mukaan. Föhn-tuulessa lämpötila kohosi 25. tammikuuta Vaasassa jopa +8,2 asteeseen, Oulussakin yli +6 asteeseen ja vielä Lapissa Savukoskella asti nollan yläpuolelle.
Lauhan sään takana oli jatkuva matalapainevyöry lännestä. Maan lounaisosassa oli ajoittain lumetonta, ja sulamisvedet ja runsaat sateet aiheuttivat maan etelä- ja länsiosassa tulvia.
Lue myös (24.1.2023): Helmiäispilvet loistivat taivaalla – katso kuvat!
Keski-Euroopassa vuosi alkoi erittäin lämpimässä säässä. Alpeilla lunta oli hyvin vähän ja hiihtokeskukset olivat vaikeuksissa. Lumen ja jään määrä vuoristossa pysyi vielä talven lopulla tavallista pienempänä, mikä vaikuttaa kesän vesivarantoihin.
Lue myös (2.1.2023): Tammikuun lämpöennätykset rikkoutuivat alustavasti seitsemässä maassa Euroopassa – Ukrainassa pian kriittinen tilanne arktisen ilmamassan purkauksen vuoksi
Kaliforniassa oli pahoja tulvia pitkän kuivan jakson jälkeen. Madagaskarilla riehui trooppinen sykloni Cheneso.
Useissa Aasian maissa oli hyvin kylmää. Esimerkiksi Kiinassa Mohen kaupungissa mitattiin −53 astetta, joka on joko kylmin tai toiseksi kylmin Kiinassa mitattu lämpötila. Afganistanissa lämpötila laski −33 asteeseen ja kylmyyteen liittyviä kuolemia oli yli sata.
Helmikuu
Sää jatkui helmikuussa lauhana, kun matalapaine toisensa jälkeen kulki Suomen yli itään. Päivittäisistä sateista huolimatta sademäärä jäi lähes koko maassa keskimääräistä pienemmäksi. Sateisinta oli Kilpisjärvellä, jossa tuli 13. päivä jopa 36 senttimetriä uutta lunta. Samana päivänä Suomessa puhalsi föhn-tuuli ja lämpötila nousi Kaarinassa +9,1 asteeseen.
Kuun puolivälissä polaaripyörre alkoi heikentyä, mutta sen vaikutus ei vielä ulottunut maanpinnalle.
Lue myös (15.2.2023): Oletko nähnyt viime aikoina tällaisia? Näin syntyvät lumirullat
Euroopassa sää sahasi kylmästä lämpimään. Itävallan Alppien alueella oli hetkellisesti yli 21 astetta lämmintä, ja kuun lopulla Espanjan Mallorcalla puolestaan satoi lunta.
Etelämantereen ympärillä oli sulamiskauden lopussa vähemmän merijäätä kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1979 alkavalla satelliittimittauskaudella.
Trooppinen sykloni Freddy vaelsi Intian valtameren yli Indonesian rannikolta Afrikkaan ja rantautui kahdesti Mosambikiin.
Maaliskuu
Maaliskuun alussa polaaripyörteen heikkeneminen alkoi näkyä säässä. Lämpötila laski, ja suuressa osassa Suomea kuukausi oli lopulta keskimääräistä kylmempi. Lapissa poikkeama oli jopa 3–5 astetta.
Ylin ja alin lämpötila osuivat peräkkäisiin päiviin. Kittilässä 24. maaliskuuta mitattu −37,5 astetta oli myöhäisin talven alin lämpötila ainakin vuodesta 1959 alkaen.
Kuukauden sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin poikkeuksellisen suuri. Sateet tulivat paljolti lumena, ja lumipeite levittäytyi vielä kuun lopussa uudestaan etelärannikolle asti. Paikoin Pohjois-Karjalassa asti oli yli metrin verran lunta.
Talvikauden suurin lumensyvyys, 128 senttimetriä, mitattiin Kainuun Ristijärvellä 29. maaliskuuta.
Lue myös (30.3.2023): Lunta on Ahvenanmaalla asti ja Kainuussa mitattiin talven toistaiseksi korkein hanki – milloin viime vuosina on ollut lumisinta?
Kolmena eri talvena maailman säähän vaikuttanut La Niña -ilmiö päättyi lopulta maaliskuussa ja vaihtui vähitellen sisarilmiöön El Niñoon.
Turkissa rankkasateiden aiheuttamat tulvat iskivät alueelle, jota maanjäristykset olivat runnelleet vain kuukautta aiemmin.
Huhtikuu
Huhtikuu alkoi erittäin kuivana. Pitkät korkeapainejaksot vaikuttivat Suomen säähän, ja terminen kevät alkoi isossa osassa maata käytännössä yhdessä rysäyksessä. Suuria tulvahuippuja ei kuitenkaan tullut, sillä kuiva sää ja yöpakkaset hidastivat lumen sulamista.
Lue myös (19.4.2023): Kuiva kevätsää on aiheuttanut monenlaista harmia – säätyypin muutos tuo helpotusta ensi viikolla
Vähän ennen kuun puoltaväliä lämpötila kohosi ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeaksi, kun Raumalla mitattiin huhtikuun 12. päivänä 18,1 astetta. Silloin Lounais-Suomessa oli vuoden ensimmäinen kunnon ukkospäivä ja Satakunnassa satoi halkaisijaltaan parin senttimetrin kokoisia rakeita.
Huhtikuun lopulla lämpötila laski. Vappuaattoa vietettiin kalsean sateisessa säässä ja lunta oli aamulla sekä Kilpisjärvellä että Kittilän Kenttärovalla yli 90 senttimetriä.
Espanjaan iskivät huhtikuun aikana ensimmäiset kesäiset helleaallot. Manner-Espanjan uusi huhtikuun lämpöennätys mitattiin Córdobassa, jossa lämpötila nousi 38,8 asteeseen.
Aasiassa alkoi paahtava hellekausi.
Toukokuu
Toukokuun alun ja lopun koleiden päivien väliin mahtui kesäisen lämmintä säätä. Korkeimmillaan lämpötila kipusi kahtena päivänä juuri ja juuri hellerajalle eli 25,1 asteeseen, mutta toukokuun viimeisellä viikolla paikalliset yöpakkaset käväisivät Etelä-Suomessa asti.
Kokonaisuutena kuukausi oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Itä-Lapissa oli jopa harvinaisen lämmintä.
Suuressa osassa maata oli tavallista kuivempaa, mutta Inarissa ja Utsjoella sademäärä oli paikoin lähes kaksinkertainen keskimääräiseen toukokuuhun verrattuna.
Lumihanget pysyivät pohjoisessa tavallista pitempään. Lämpimän sään jakso ja sitä seuranneet runsaat sateet aiheuttivat Länsi-Lapissa pahoja kevättulvia. Vesi nousi useissa kohdissa tielle asti, eikä rakennusten vesivahingoilta vältytty.
Lue myös (24.5.2023): Nämä kolme tekijää aiheuttivat Lapin poikkeukselliset tulvat – Lapissa kuusi merkittävää tulvariskialuetta
Aasian helleaalto jatkui, ja ainakin Vietnamissa ja Laosissa mitattiin uusi lämpöennätys.
Trooppinen sykloni Mocha iski Myanmariin ja Bangladeshiin.
Kesäkuu
Ensimmäisenä päivänä tuli uusi Suomen kesäkuun kylmyysennätys, kun Saana-tunturilla lämpötila laski –7,7 asteeseen. Kesäkuun 2. päivänä lämpötila jäi koko maassa päivälläkin alle 13 asteeseen.
Lue myös (1.6.2023): Kesäkuu alkoi hyytävänä: Alustavien tietojen mukaan Saanatunturilla on mitattu Suomen uusi kesäkuun pakkasennätys
Vähän ennen kuun puoliväliä alkoi hellejakso, joka kesti juhannuksen yli. Koleana alkanut kesäkuu oli lopulta keskimääräistä lämpimämpi.
Kuiva sää vaihtui juhannusviikolla sateiseksi, mutta kokonaissademäärä jäi kesäkuussa paikoin jopa alle puoleen tavanomaisesta.
Kanadassa riehuneista maastopaloista levisi sakeaa savua muun muassa New Yorkiin. Pieniä savumääriä ylti Eurooppaan asti.
Lue myös (8.6.2023): New York peittyi Kanadan maastopalojen aavemaiseen savuun – ”Näky oli kuin suoraan Hollywood-elokuvasta”
Aasiassa, muun muassa Kiinassa ja Siperiassa, raju lämpöaalto aiheutti havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä. Paikallisesti Kiinassa oli yli kilometrin korkeudessakin reilut 40 astetta.
Heinäkuu
Heinäkuu kului epävakaisessa ja melko viileässä kesäsäässä. Sadekuurot olivat ajoittain rankkoja, mutta ukkoset jäivät heikoiksi. Salamoita havaittiin noin 15 600 kappaletta, joka on vain neljäsosa pitkän ajan keskiarvosta.
Sademäärä oli paikoin maan keskiosassa noin kaksinkertainen tavalliseen verrattuna. Keskiarvon alle jäätiin lähinnä osassa Lappia.
Suomen helteisin paikka oli Utsjoen Kevo, jossa mitattiin hellettä viitenä päivänä. 11. heinäkuuta siellä mitattiin myös kuukauden korkein lämpötila, 29,2 astetta.
Lue myös (30.7.2023): Viikonlopun rankkasateista jopa yli kuukauden sademäärä – lähipäivinä luvassa uusia runsaita sateita
Maailmanlaajuisesti heinäkuun keskilämpötila kohosi modernin mittaushistorian uuteen ennätykseen.
Helteet, maastopalot ja rajuilmat runtelivat Euroopan eteläosaa.
Lue myös (25.7.2023): Uusi Euroopan ennätys: Italiassa havaittiin halkaisijaltaan 19-senttinen jättirae
Elokuu
Elokuu oli tavallista lämpimämpi ja hellepäiviä oli kymmenen. Kesän korkein lämpötila, 33,6 astetta, mitattiin 7. päivä Rauman Pyynpäässä.
Helteistä huolimatta sateinen sää jatkui. Lapissa ja jälleen myös maan länsiosassa sademäärä kohosi yli kaksinkertaiseksi keskimääräiseen elokuuhun verrattuna.
Suomessa 8. päivä vaikuttanut Sylvia-myrsky liittyi laajemmin Pohjois-Euroopassa riehuneeseen matalapaineeseen, joka toi muun muassa tulvia Ruotsiin ja Norjaan. Voimakkaita ukkosia ja jättirakeita havaittiin puolestaan Baltian maissa.
Lue myös (30.8.2023): Miksi vedentulo ei lopu? Heinäkuussa alkanut kostea sääasetelma ei ota purkautuakseen
Euroopan eteläosaa ja Yhdysvaltojen lounais- ja keskiosaa koetteli raju helleaalto. Lämpötila kohosi yli 40 asteeseen.
Yhdysvaltojen Kuolemanlaaksossa mitattiin havaintoaseman yli satavuotisen mittaushistorian suurin vuorokauden sademäärä, kun hurrikaani Hilaryn jäänteet pyyhkäisivät alueen yli. Päivässä satoi alueen keskimääräisen vuosisademäärän verran eli 55,9 millimetriä.
Hurrikaani Idalia jyräsi elokuussa Floridan yli.
Syyskuu
Syyskuu oli Suomessa ennätyksellisen lämmin ja pohjoisessa paikoin myös poikkeuksellisen sateinen.
Ensilumi saatiin 20. syyskuuta, kun Keski- ja Pohjois-Lapissa oli lumipyryn jäljiltä paikallisesti yli 20 senttimetrin hanki. Samana päivänä Varpu-myrsky aiheutti jopa vaarallisen voimakkaita puuskia maa-alueille maan etelä- ja keskiosaan.
Myrskyn jälkeen 22. päivä lämpötila nousi vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkealle. Tampereella oli 23,3 astetta ja paikoin Inarissa asti yli 16 astetta.
Lue myös (19.9.2023): Katso kuvat: Revontulet loimusivat komeasti
Daniel-myrsky toi Kreikkaan jopa ennätyksellisen rankkaa sadetta. Myrskyn pahimmat vaikutukset koettiin kuitenkin Libyassa, jossa sateiden seurauksena patoja murtui ja vesimassat pyyhkäisivät Dernan kaupungin läpi. Kuolonuhreja oli useita tuhansia.
Lokakuu
Lokakuun puolella sää viileni. Lunta satoi hetkittäin etelärannikolla asti, ja Lapissa oli paikoin 20–30 senttimetriä lunta.
Syysmyrskyjen kausi pääsi kunnolla vauhtiin: merialueilla myrskysi kahdeksana päivänä.
Sademäärät olivat suuria maan etelä- ja keskiosassa sekä Perämeren rannikolla. Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen Ruukissa satoi 124,9 millimetriä, joka on aseman yli satavuotisen historian suurin lokakuun sademäärä. Lokakuun aikana esiintyi paikoin jopa syystulvia.
Lue myös (12.10.2023): Suomi on nyt syysmyrskyjen reitillä: Rajuja tuulenpuuskia mitattu sisämaassa – uusi myrsky ja lumipyry iskemässä viikonloppuna
Meksikon Tyynenmeren rannikolle iski rajusti voimistunut hurrikaani Otis, joka rantautui 5. luokan hirmumyrskynä ja aiheutti tuhoa Acapulcossa. Alueelle ei ole aiemmin havaintohistorian aikana iskenyt yhtä voimakasta hurrikaania.
Lue myös (7.10.2023): Helle paahtaa Länsi-Euroopassa – useissa maissa lämpötila kohosi uuteen lokakuun ennätykseen
Marraskuu
Marraskuun alkupuoliskoon mahtui lyhyt lauha jakso, mutta loppuosa kului hyytävän kylmässä säässä ja pakkasta oli päivisinkin lähes koko maassa. Lapissa kuukausi oli paikoin harvinaisen kylmä.
Pakkassään vuoksi sateet tulivat Suomessa pääasiassa lumena. Lumipeite levittäytyi kaikille havaintoasemille jo marraskuun lopussa eli poikkeuksellisen aikaisin.
Etelämpänä Euroopassa oli vielä jopa kesäistä, kun Espanjassa lämpötila kohosi paikallisesti yli 30 asteeseen. Marraskuun lopulla kylmeni kuitenkin Välimeren pohjoisosassa asti.
Lue myös (3.11.2023): Ciarán-myrskyn jäljiltä useita kuolonuhreja, katso videot tuhoista – uusi myrsky iskee jo viikonloppuna
Brasiliassa mitattiin uusi lämpöennätys, +44,8 astetta.
Joulukuu
Joulukuun ensimmäinen puolisko kului ajankohtaan nähden hyvin kylmässä säässä. Ajoittain pakkasta oli eteläisessä Suomessa asti yli 20 astetta ja Pohjois-Lapissa yli 30 astetta. Koko maassa oli lumipeite. Kaiken kaikkiaan joulukuusta muodostui Suomessa kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi kuukausi. Sademäärä oli suuressa osassa maata normaalia pienempi.
Kuun puolivälissä korkeapaine Länsi-Euroopassa työnsi matalapaineet pohjoisemmalle reitille ja Suomessa sää lauhtui. Maan lounaisosassa ja etelärannikolla valkea joulu oli kaikkea muuta kuin varma, kunnes joulun alla kylmä ja luminen matalapainesää palasi Suomeen. Uudenvuodenaatto kului osassa maata jopa kireässä pakkasessa.
Lue myös (13.12.2023): Manner-Euroopassa mitattiin uusi joulukuun lämpöennätys: liki 30 astetta – Skandinaviassa yli 60 astetta kylmempää
Trooppinen sykloni Jasper aiheutti tulvia Australian koillisosassa, jossa viiden vuorokauden sademäärä ylitti paikallisesti 1500 millimetriä. Suomen keskimääräinen vuosisademäärä on noin 609 millimetriä.
Lue myös (18.12.2023): Kaukoidässä pelätään 50 asteen pakkasia: Välimerta vastaavilla leveysasteilla –35 astetta
Itämerellä merijään laajuus oli keskimääräistä suurempi koko joulukuun ajan. Jäätä oli selvästi vuoden 2022 melko kylmää joulukuuta enemmän.
Vieläkö muistat viime vuosien sään?
Säävuosi 2021: Paukkupakkasesta paahtavaan helteeseen ja rajuilmoihin
Säävuosi 2022: Lumisia talvikuukausia, uusi helmikuun sade-ennätys ja paahtavan helteinen loppukesä
Lähteet:
Ilmatieteen laitos, Bureau of Meteorology, National Weather Service ja muut kansalliset sääpalvelut
National Snow and Ice Data Center
Copernicus
BBC ja muut uutistoimistot
Päivitetty 2.1.2024 klo 19.20
