Tällainen on helmikuun tyypillinen sää Pekingin olympialaisissa: Kilpailijoilla edessään neljä ohittamatonta haastetta
Talviolympialaiset 2022 järjestetään useammassa eri pisteessä Pekingin ympäristössä. Tapahtumapaikoilla vallitsee vähäluminen ja mantereinen talvi-ilmasto, mutta paikallinen vaihtelu kisaolosuhteissa tulee olemaan suurta. Kilpailijat joutuvat selviytymään seuraavasta neljästä haasteesta: lumenpuute, huono ilmanlaatu, Gobin autiomaasta leijaileva hiekka ja suuret lämpötilan vaihtelut.
Arvaamattomasta koronatilanteesta huolimatta Kiinassa järjestetään suunnitelmien mukaisesti talviolympialaiset 4.–20. helmikuuta välisellä ajanjaksolla. Kisaympäristöinä toimivat Kiinan pääkaupunki Peking, sen luoteispuolella oleva Yanqingin olympiakylä sekä Hebein maakunnasta löytyvä reilun neljän miljoonan asukkaan kaupunki Zhangjiakou.
Peking toimii talviolympialaisten kiintopisteenä ja siellä on tarkoitus järjestää avajaiset, lehdistötilaisuudet ja päättäjäiset. Pekingissä järjestettävät kisaosiot pitävät sisällään mm. curlingin, jääkiekon, pikaluistelun, lumilautailun ja jääkiekon. 60 kilometrin päässä sisämaassa Yanqingissa kisataan alppihiihdon ja kelkkailun merkeissä. 160 kilometrin päässä Zhangjiakoussa järjestetään maastohiihto ja lasketteluosiot. Zhangijakoussa kilpaillaan korkeimmillaan 1800 metriä merenpinnan yläpuolella.
Neljä haastetta ja miljoonien litrojen vesitarve
Paikallinen kisanjärjestäjä mainostaa alueen talviolympiailmastoa "fantastiseksi", mutta meteorologin syynissä kisaympäristöstä löytyy ainakin neljä haastetta, jotka voivat aiheuttaa kisaajille ylimääräisiä sydämentykytyksiä:
- Lumitilanne kisapaikoilla on tällä hetkellä erittäin heikko, sillä luonnonlunta on joko hyvin vähän tai ei lainkaan.
- Pekingin ympäristössä ilmanlaatu on ajoittain erittäin huono ilmansaasteiden vuoksi.
- Pohjois-Kiinan ja Mongolian puolella sijaitsevalta Gobin autiomaalta voi ajelehtia tuulen mukana hiekkaa, mikä heikentää näkyvyyttä ja suksiluistoa.
- Vuorokauden sisäinen ja eri korkeuksien välinen lämpötilavaihtelu on suurta. Tämä pitää huomioida esimerkiksi freestyle- ja maastohiihdossa, sillä varsinkin alemmissa korkeuksissa lumi saattaa pehmetä voimakkaassa iltapäiväauringossa. Zhangijakoussa hiihdetään enimmillään 1800 metrin korkeudessa, missä voi olla 10 astetta kylmempää kuin laaksoalueella.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
First snow in 2022 for Beijing brings to life both its serenity and vitality.#Beijing2022 pic.twitter.com/R4AEjXUBCt
— Lijian Zhao 赵立坚 (@zlj517) January 21, 2022
Kisamiljöön huono ilmanlaatu ja "hiekkamyrskyt" ovat myös huomionarvoisia uhkatekijöitä. Pohjoisempaa Gobin autiomaasta käyvä voimakkaampi ilmavirtaus voi kuljettaa mukanaan hiekkahiukkasia ja värjätä kisaympäristön kellertäväksi. Hiekkaista ilmaa on raskasta hengittää, eikä siinä suksikaan tahdo luistaa. Kisa-aluetta varjostavat myös Pekingin ympäristössä leijailevat saastepilvet, jotka heikentävät ilmanlaatua varsinkin heikkotuulisina päivinä, kun ilma ei pääse sekoittumaan. Hiekkahiukkaset ja ilmansaasteet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kisailijoille ei-toivottuja hengitystieoireita.
Myös lumenpuute on ohittamaton haaste. Pohjoisimman kisapaikan Zhangjiakoun keskimääräinen sadekertymä helmikuussa on vedeksi muutettuna vain neljä millimetriä. Lumitilanne ei tule merkittävästi kohenemaan alueella ennen kisojen alkua, joten väistämättä joudutaan turvautumaan keinolumeen. Lumitykit nielevät yhdellä kisapaikalla pahimmassa tapauksessa jopa yli 100 miljoonaa litraa vettä, jotta ne ehtivät sylkeä tarpeeksi lunta hiihtäjille ja laskettelijoille. Haluaako joku laskea tämän tykityksen energiankulutuksen?
Eräänlaisena geneerisenä haasteena onkin olympialaisten kestävyys: se on ajan saatossa huonontunut Nature-lehden mukaan. Peking ei tule muodostamaan tässä poikkeusta, sillä olympialaisten ympäristökuormitus tulee olemaan merkittävä, ehkä jopa yksi kaikkien aikojen suurimmista. Huonon lumitilanteen paikkaamiseksi tarvittava veden määrä on hälyttävän suuri. Herääkin kysymys, miksi kisapaikaksi ei valittu jotain muuta kohdetta, missä lunta on luonnostaan enemmän?
Kylmä ja kuiva talvi-ilmasto, lumikertymä niukka
Pekingin talviolympialaisten kisapaikat kuuluvat mantereiseen ilmastotyyppiin, jossa sademäärät saavuttavat huippunsa kesäkuukausina monsuunin johdosta, mutta talvet ovat kuivia, kylmiä ja täten hyvin niukkasateisia.
Talvikuukausien keskilämpötila on kisapaikkakunnilla pakkasen puolella, mutta kesät ovat hyvin kuumia ja kosteita. Esimerkiksi Pekingissä sydäntalven keskilämpötila vastaa karkeasti ottaen Tukholman talvilämpötilaa, kun taas 160 kilometrin päässä Zhangjiakoussa vuorokauden keskilämpötila vastaa Suomen Vantaata helmikuussa. Kesällä kisa-alueen keskilämpötila kohoaa Välimeren lomakohteiden tasolle, mutta ilma tuntuu runsaan ilmankosteuden ja paikallisen monsuunin vuoksi erittäin tukalalta.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Vuorokauden sisäinen vaihtelu sydäntalven lämpötiloissa on suurta – aivan kuten Suomessakin kevättalvella. Pekingin ympäristössä aurinko paistaa helmikuussa yhtä korkealta kuin Suomessa huhtikuussa. Öisin on tyypillisesti kipakkaakin pakkasta, mutta päivisin aurinko lämmittää ja pehmentää lunta. Iltapäivän lämpimimmän ja yön kylmimmän hetken välinen lämpötilaero voi olla yli 15 astetta.
Olympialaisten hankikantoa voisikin Kiinassa verrata siihen, mitä se meillä Suomen Lapissa on keskimäärin huhtikuussa. Aamulla hanki on yöpakkasten jäljiltä kova, mutta iltapäivän auringonpaiste pehmentää hankea. Auringonsäteilyn voimakkuus on nyt Pekingin leveysasteilla samaa luokkaa, mitä se tulee olemaan Suomessa huhtikuussa.
Vuorokauden keskilämpötila (°C) | 0,4 |
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) | 5,8 |
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) | –4,3 |
Helmikuun lämpöennätys (°C) | 25,6 |
Helmikuun kylmyysennätys (°C) | –27,4 |
Keskimääräinen sademäärä (mm) | 5 |
Sadepäiviä keskimäärin (kpl) | 2,3 |
Keskimääräinen UV-indeksi | 3 |
Pääkaupungissa Pekingissä helmikuun keskilämpötila on ilmastollisella vertailukaudella 1986–2015 ollut 0,2 astetta ja päivän ylin keskimääräinen lämpötila 5,8 astetta. Hiihto- ja mäkihyppylajit onkin täten parempi kisata kauempana sisämaassa korkeammassa ilmanalassa Zhangijakoussa, missä vuorokauden keskilämpötila on vertailukaudella 1971–2000 ollut –5 astetta ja päivän keskimääräinen ylin lukema 1,5 astetta.
Vuorokauden keskilämpötila (°C) | –5 |
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) | 1,5 |
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) | –10 |
Helmikuun lämpöennätys (°C) | 18,2 |
Helmikuun kylmyysennätys (°C) | –21,9 |
Keskimääräinen sademäärä (mm) | 4,1 |
Sadepäiviä keskimäärin (kpl) | 2,5 |
Keskimääräinen UV-indeksi | 3 |
Talvisadanta on erittäin niukkaa ja vähäinenkin määrä lunta voi sydäntalven lämpöaallossa sulaa silmänräpäyksessä, sillä Pekingissä on äärimmillään mitattu helmikuussa suomalaisittain hellettä, 25,8 astetta, ja Zhanjikoussakin 18,2 astetta.
Ilmastotilastojen lähteenä toimii Kiinan ilmatieteen laitos CMA. Ilmastotilastoja ei ollut saatavilla Yanqingin osalta.
Seuraa kisapaikkojen sääennusteita ja viimeisimpiä Pekingin säähavaintoja Forecan sivuilta:
Lue seuraavaksi: Tällaisessa säässä Suomi jatkaa mitalijahtia Pekingin olympialaisissa – loppuviikon ennusteissa isoja käänteitä näkyvissä
Päivitetty 9.2.2022 klo 17.39