Poikkeuksellista lämpöä ja yltäkylläistä sateen lotinaa: "Toukokuu voi näkyä pitkänä piikkinä säätilastoissa" – tästä on kyse

Kuluneen toukokuun sää on ollut varsin tapahtumarikas, eikä meteorologi ole päässyt kyllästymään työmaahansa. Suomi kuuluu tällä hetkellä kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle, missä kehittyy runsaita sateita. Vettä on jo paikoin lotissut liki tuplaten kuun tilastolliseen sademäärään nähden.

Jännitystä ei ole tämän toukokuun säästä puuttunut ja jännittävänä se näyttäisi myös jatkuvan. Toukokuu on tuonut mukanaan ajankohtaan nähden korkeita lämpötiloja ja seuraavaksi voivat paukkua paikkakuntakohtaiset sade-ennätykset.

Tilastollisesti toukokuu on muiden kevätkuukausien ohella yksi vuoden vähäsateisemmista kuukausista. Tämän toukokuun sadekertymät voivat kuitenkin näkyä pitkänä piikkinä tilastoissa, sillä maan etelä- ja keskiosaan ennustetaan seuraavan 10 vuorokauden aikana laajalti yli 50 millimetrin sadekertymiä. Kokonaisuudessaan toukokuun aikana sadetta voikin kertyä moninkertaisesti tilastollisiin keskiarvoihin nähden.

Mutta mistä tätä vettä ja lämpöä oikein riittää Suomen ylle? 

Ilmamassojen rajavyöhykkeellä

Kun etsitään syypäätä Suomen runsaille sateille ja poikkeukselliselle lämmölle, pitää laajentaa katsetta Euroopan suursäätilaan.

Asetelma on tällä hetkellä hyvin kahtiajakoinen: Suomen kohdalla kulkee veitsenterävä ilmamassojen rajavyöhyke. Sen länsipuolella on Atlantin merellistä ja viileää ilmaa, kun taas itäpuolella muhii hyvin helteinen ja kostea ilma, joka on peräisin aina Kaspianmereltä saakka.

Kohtalaiset kaakkoisvirtaukset ovat jaksaneet kuljettaa kuumaa ilmaa Venäjän arojen ja taigojen halki Mustanmeren itäpuolelta aina Pohjois-Karjalaan saakka. Lämpötila on kohonnut itärajalla keskiviikkona yli 30 asteen.

Tyypillisesti näin korkeat kesälämpötilat liittyvät meillä joko Venäjältä saapuvaan helleilmaan tai pitkäkestoiseen ja staattiseen korkeapaineeseen.

Ilmamassojen rajavyöhykkeellä kulkee tyypillisesti suihkuvirtaus, joka kaartaa näinä päivinä itäisen Euroopan kohdalla voimakkaasti kohti pohjoista. Helle on suihkuvirtauksen itäpuolella ja viileys sen länsipuolella.

Kahden erityyppisen ilmamassan rajavyöhykkeelle voi syntyä tuhansia kilometrejä pitkä stationäärinen säärintama, jonka nimikin viittaa siihen, että rintama pysyy paikallaan – jopa päiväkausia. Stationäärisen säärintaman kohdalla voi varsinkin kesäkuukausina kehittyä runsaita ukkossateita.

Sademäärät pääsevät tässä tilanteessa kasvamaan suuriksi, koska stationääristä rintamaa pitkin luikertelee lähes jatkuvalla syötöllä etelä–pohjois-suunnassa eteneviä sadealueita, jotka voivat kastella päivätolkulla samoja alueita.

Voimakas lämpötilaero itsessään ruokkii säärintaman syntyä. Säärintaman läsnäolo puolestaan voimistaa ilmakehän nousevia ilmavirtauksia, jotka ovat sateen syntymisen edellytys.

Lue myös: Mitä säärintamat ovat ja miten ne saavat alkunsa?
 

Lähes tuplaten toukokuun normaali sademäärä

Toukokuu ei ole vielä lähelläkään loppuaan ja jo tässä vaiheessa osassa maata on satanut liki kaksinverroin toukokuun normaaliin sademäärään nähden. Suurin sadekertymä toukokuun 19. päivään, aamuyhdeksään mennessä, on Pohjois-Savon Rautavaaralla, 76,5 millimetriä.

Toukokuun normaali sademäärä on suuressa osassa Suomea 35–50 millimetriä.

Seuraavan 10 vuorokauden ennustetut sadekertymät ovat maan etelä- ja keskiosassa yleisesti yli 50 millimetriä, joten paikkakuntakohtaisia toukokuun sademääräennätyksiä voi syntyä. Kaikkien aikojen toukokuun sade-ennätys on mitattu Lappeenrannan Lepolassa vuonna 2014 ja se on 173,5 millimetriä.

Sääasetelma pysyy toukokuun loppupuoliskon ajan epävakaisena ja sateisena Suomen ympäristössä. Myös Euroopan keskuksen tuorein kuukausiennuste povaa tavanomaista suurempia sademääriä.

Lue seuraavaksi: Toukokuu jatkuu vetisenä – katso ensimmäinen vilkaisu juhannusviikkoon

Markus Mäntykannas

Päivitetty 20.5.2021 klo 00.07