Miksi nyt on niin hyytävää ja kauan tätä vielä jatkuu? Ennuste jatkosta on "pahaenteinen"
Suomessa on takana jo kolme tavanomaista kylmempää kuukautta, eikä kylmä sääkuvio näytä kunnolla päättyvän tammikuussakaan. Harvinainen yhteensattuma mahdollistaa tämänhetkiset ankarat pakkaset Pohjois-Euroopassa.
Kuluneet kuukaudet lokakuulta joulukuulle ovat olleet Suomessa keskivertoa kylmempiä. Ennätyslämpimästä syyskuusta siirryttiin rytinällä kylmään säätyyppiin ja osassa maata talviset olosuhteet alkoivat jo lokakuussa.
Erityisen kylmäksi sää on äitynyt tammikuun alussa, kun Suomessa ja Ruotsissa mitattiin uudet 2000-luvun kylmyysennätykset. Torstaina tammikuun neljäntenä päivänä lämpötila laski Enontekiön lentoasemalla –44 asteeseen, joka on 2000-luvun kylmin lukema. Edellisen kerran kylmempiä lukemia on mitattu vuonna 1999, jolloin Kittilän Pokassa tehtailtiin Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys, –51,5 astetta, tammikuun 28. päivänä.
Tuoreen Euroopan keskuksen eli ECMWF:n keskipitkässä sääennusteessa tammikuusta näyttää muodostuvan jo neljäs peräkkäinen keskiarvoja kylmempi kuukausi Suomessa, vaikka joukossa on mahdollisesti yksi lauhempi viikko.
Edellisen kerran neljä peräkkäistä normaalia kylmempää kuukautta osui talviajalle vuosina 2009–2010 ja 1998–1999. Ankein tilanne oli vuosina 1986–1987, jolloin sää oli peräti kymmenen peräkkäistä kuukautta normaalia kylmempää joulukuulta syyskuulle.
Kylmä säätyyppi johtuu ennen kaikkea ilmamassoja jakavan suihkuvirtauksen jumittamisesta Suomen eteläpuolella. Näin ollen Suomi on kuulunut jo kolmen kuukauden ajan pääosin kylmän polaarisen tai arktisen ilmamassan vaikutusalueelle. Suihkuvirtauksen alueella kylmän ja lämpimän ilmamassan rajavyöhykkeellä keskisessä Euroopassa on esiintynyt voimakkaita myrskyjä, tuulia ja sateita, kun taas suihkuvirtauksen eteläpuolella alkutalvi on ollut Välimeren maissa lämmin.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue kuukausikoosteet loka–joulukuun säästä:
- Joulukuun sää oli tavanomaista kylmempää
Lokakuu oli tavanomaista kylmempi – peräti kahdeksan myrskypäivää ja talvinen kuun loppu
Harvinainen yhteensattuma mahdollistaa huippupakkaset
Talvi on puraissut kunnolla vuodenvaihteen jälkeen, kun pakkanen on ollut kireää koko maassa. Erittäin kylmän sään mahdollistavat tällä hetkellä seuraavat neljä tekijää:
- stratosfäärissä koettu äkillinen lämpeneminen ja sitä seurannut polaaripyörteen jakaantuminen
- Siperiasta levinnyt arktinen ilmamassa
- talvinen korkeapaine
- laaja-alainen lumipeite ja aikaisin jäätynyt Perämeri.
Kerroimme blogissamme aiemmin ennen vuodenvaihdetta tapahtuvasta voimakkaasta stratosfäärin lämpenemisestä pohjoisen napa-alueen ja Siperian ympäristössä. Tyypillisesti tällainen tapahtuma sotkee napa-aluetta talviaikana kiertävän napa- eli polaaripyörteen käytöksen, jolloin arktinen ilmamassa pääsee helpommin levittäytymään kohti eteläisempiä leveysasteita. Fennoskandia, osa Baltiasta sekä Venäjän luoteisosa kuuluvat nyt niihin alueisiin, mihin arktinen ilmamassa on alkavana vuonna vaikuttanut eniten. Kirsikkana kakun päällä olivat voimistuneet itäiset ilmavirtaukset, jotka levittivät pohjoisen pallonpuoliskon hyytävimmän ilman Siperiasta kohti Pohjois-Eurooppaa.
Erittäin matalat talvilämpötilat tarvitsevat kylmän ilmamassan lisäksi myös korkeapaineen alueen, jonka ympäristössä sään tulee olla selkeää ja heikkotuulista. Maanpinta jäähtyy tehokkaasti, jos taivaalla ei ole pilviä, sillä lämpöä poistuu avaruuteen pitkäaaltosäteilynä. Tuuleton sää puolestaan voimistaa maanpinnan kylmenemistä, koska ilma ei sekoitu pystysuunnassa. Tämän vuoksi pakkanen on kireintä nimenomaan lähellä maanpintaa.
Myös lumella ja jäällä on näppinsä pelissä tammikuun huippupakkasissa. Kaikkialla Suomessa on tällä hetkellä lunta ja koko Perämeri on tuoreimman jääkatsauksen mukaan jäässä. Sekä lumi- että jääpeite voivat tehostaa pinnan säteilyjäähtymistä sallien erittäin matalat lämpötilat pohjoisessa Suomessa. Perämeri on tyypillisesti kokonaan jäässä vasta helmikuun alussa, mutta nyt se tapahtui jo kuukauden etuajassa.
Tilapäinen lauhtuminen ja sitten taas kylmenee
Pakkaset jatkuvat ennusteen mukaan kireinä loppiaisen yli. Sunnuntain aikana Suomea on kuitenkin vähitellen lähestymässä lännestä lauhempaa ilmaa ja tämänhetkisen ennusteen mukaan sää lauhtuu rajusti 8. tammikuuta alkavalla viikolla. Lämpötila voi käväistä suuressa osassa maata lähellä nollaa astetta tai sen yläpuolella.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lauhtumisen mahdollistava sääkuvio ei kuitenkaan näyttäisi kauaa kestävän. Näillä näkymin lauhtuminen jää muutaman päivän mittaiseksi ja sen jälkeen on jälleen uhkana, että Suomeen leviää idästä erittäin kylmää ilmamassaa.
Paukkupakkasille ei siis kannata jättää hyvästejä, koska ne saattavat palata pikalauhtumisen jälkeen. Alla oleva "pahaenteinen" kuvaaja puoltaa käsitystäni siitä, että lauhtuminen jää tilapäiseksi. Kuvaajassa on ennuste länsivirtausten keskimääräisestä voimakkuudesta stratosfäärissä noin 30 kilometrin korkeudessa.
Voimakkaat länsivirtaukset kytkeytyvät vilkkaaseen matalapainetoimintaan ja lauhaan säätyyppiin Suomen leveysasteilla, kun taas heikot länsivirtaukset kielivät kylmästä säästä. Niiden aikana hyytävien pohjois- ja itävirtausten todennäköisyys kasvaa. Vaikka länsivirtaukset näyttäisivät hetkellisesti elpyvän loppiaisen jälkeen, siintää jo uusi entistäkin voimakkaampi notkahdus edessä.
Mielenkiintoista kuvaajassa kuitenkin on, että tammikuun loppupuolella ja helmikuun alussa länsivirtausten voimakkuuden ennustetaan kohoavan lähelle pitkän ajan keskiarvoa. Vaikka parviennusteessa onkin valtavasti hajontaa, voi tämä olla ensisignaali siitä, että tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys laskee helmikuuta kohden mentäessä – jos länsivirtaukset tosiaan elpyvät. Tämä voisi merkitä myös sitä, että polaaripyörre pääsisi uudestaan vahvistumaan, jolloin hyytävin ilmamassa vetäytyy takaisin kohti napa-aluetta. Ennuste on kuitenkin tässä vaiheessa epävarma.
Päivitetty 4.1.2024 klo 22.28
