Voiko kevät alkaa jo helmikuussa? Arvaamaton polaaripyörre uhkaa kääntää kurssin

Ilmassa on aikaisen kevään merkkejä, mutta kehityssuunta voi vielä maaliskuun aikana muuttua täysin. Arvaamaton polaaripyörre uhkaa tuottaa kevättä odottaville ikävän tempun. Kannattaa myös muistaa, että tilastollisesti maaliskuu on vielä suuressa osassa Suomea talvikuukausi.

Tämä talvi on tuntunut pitkältä, sillä esimerkiksi maan itä- ja pohjoisosassa se on alustavien tietojen mukaan alkanut jo lokakuun puolella ja muuallakin maassa marraskuun aikana. Näin ollen terminen talvi on saattanut alkaa yli kuukauden etuajassa. Meteorologiassa termiseksi talveksi katsotaan ajanjakso, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy pitkäkestoisesti nollan asteen alapuolella.

Vaikka kuluvan talven säähän onkin mahtunut paljon vaihtelua ääripäästä toiseen, on Pohjois-Eurooppa pääsääntöisesti kuulunut kylmien ilmamassojen vaikutuspiiriin. Suomessa neljä peräkkäistä kuukautta lokakuulta tammikuulle olivat pitkän ajan keskiarvoja kylmempiä, vaikka muualla maapallolla onkin El Niño -ilmiön vuoksi ollut pääsääntöisesti lämmintä. On mahdollista, että samainen ilmiö on heikentänyt tänä talvena pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörrettä aiheuttaen kylmän sään jämähtämisen pohjoisen Euroopan alueelle.

Mutta mikään ei kuitenkaan kestä ikuisesti: lopulta helmikuun puolivälin jälkeen Euroopan suursäätilaan tuli pysyvämpi muutos ja lauhempaa ilmaa alkoi virrata kohti Euroopan pohjoisia osia. Etelävirtaukset ovat vauhdittaneet lumipeitteen sulamista maan etelä- ja länsiosassa, kun taas idässä ja pohjoisessa lunta on ajankohtaan nähden runsaasti.

Lumen syvyydessä onkin tällä hetkellä suuri kontrasti: lounaisrannikolla lunta on enää paikoin jäljellä muutamia senttimetrejä, kun taas Kainuun ja Lapin suunnalta löytyy jopa yli metrin nietoksia.

Eurooppalaisen säämallin ECMWF:n ennusteen mukaan lumipeite katoaa kuluvan viikon aikana kokonaan Varsinais-Suomen ja läntisen Uudenmaan rantakaistaleelta. 4. maaliskuuta alkavalla viikolla lumettomat alueet näyttäisivät etenevän lounaisrannikolta kohti Satakuntaa ja Varsinais-Suomen sisämaata. Myös Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla lumipeite uhkaa sulaa täysin maaliskuun alun aikana. Sisämaassakin maan etelä- ja keskiosassa lumipeite voi huveta 20 senttimetrillä reilussa viikossa.

Lue myös: Järvissä on paikoin yli puolen metrin jääkansi, mutta seassa on haurasta kohvajäätä – Itämerellä jäätä on enemmän kuin viime vuonna

Onko kevät alkamassa jo nyt?

Ilmassa on nyt kiistatta paljon aikaisen kevään merkkejä. Lumet hupenevat silmissä, sulamisvedet virtaavat kaduilla ja iltapäivän lämpötila tuntuu asettuneen nollan yläpuolelle. Eurooppalainen sääennuste väläyttelee mahdollisuutta liki 10 asteen päivälämpötiloille maan etelä- ja länsiosassa maaliskuun alussa, joten nytkö se kevät alkaa?

Jos terminen kevät pääsisi jo nyt starttaamaan, tarkoittaisi se sitä, että kevät tulisi kuukauden tai reilun kuukauden etuajassa. Termisen kevään ehto täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa yhtäjaksoisesti 0 ja +10 asteen välille. Tilastojen mukaan näin käy maan etelä- ja länsiosassa maaliskuun loppupuolella ja suuressa osassa muuta Suomea huhtikuun aikana.

Kevään alkamiseen liittyy nyt paljon epävarmuutta. Jos palataan ajassa kuukausi taakse päin tammi–helmikuun vaihteeseen, ennakoivat pitkän ajan ennusteet talvisen ja kylmän säätyypin jatkumista Suomessa maaliskuulle saakka. Vielä helmikuun alussakin aikaisen kevään todennäköisyys näytti olemattomalta, eivätkä pitkän ajan sääennusteet tunnistaneet säätyypin käännettä lauhempaan.

Tämä toimikoon muistutuksena, että pitkän aikavälin sääennusteet ovat vielä kokeiluasteella ja etenkin meillä korkeilla leveysasteilla niiden sanomaan tulisi suhtautua tietyllä varauksella.

Vaikka tuorein sään kuukausiennuste kertookin, että lähiajat jatkuvat lauhoina ja ilmassa on kevään tuntua, on mahdollista, että edessämme on vielä käänne takaisin kohti talvea.

Arvaamaton polaaripyörre voi tuoda kapuloita rattaisiin

Napa-alueen ympärille talviajaksi syntyvä polaaripyörre heikkenee kevään lähestyessä, kun napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät. Nämä lämpötilaerot ovat ylipäänsä polaaripyörteen syntymisen ehto loppusyksystä, ja mitä voimakkaampia lämpötilaerot ovat, sen tiiviimpi pyörre napa-alueen ympäristöön muodostuu. Kuluvana talvena polaaripyörre on käyttäytynyt arvaamattomasti ja välillä sen painopiste on valunut napa-alueelta kohti pohjoista Eurooppaa, mikä on mahdollistanut arktisen ilmamassan purkaukset.

Talviajaksi syntyneen polaaripyörteen elinkaari tulee tyypillisesti päätökseensä huhtikuussa, kun voimakkaasti lisääntyvä auringonsäteily alkaa lämmittää pohjoista napa-aluetta tehokkaammin. Lämpötilaerot eteläisempien leveysasteiden välillä tasoittuvat, ja lopulta tämä johtaa polaaripyörteen hajoamiseen tai jakautumiseen. Tämän jälkeen polaaripyörre häviää päiväjärjestyksestämme noin puolen vuoden ajaksi, eikä se kesäisin vaikuta säähämme millään tavalla.

Polaaripyörteen luonnollinen heikkeneminen on jokakeväinen ilmiö ja sen seurauksena "kylmän ilmamassan pussukoita" voi levitä napa-alueelta kohti Eurooppaa, Aasiaa tai Pohjois-Amerikkaa. Tietyllä alueella kevään saapumiseen tai etenemiseen voi siis tulla viivästyksiä, jos polaaripyörteen jäänteet jäävät pyörimään samalle alueelle pitkäksi aikaa.

Tällä hetkellä sekä eurooppalainen (ECMWF) että yhdysvaltalainen (GFS) säämalli ennakoivat, että polaaripyörteen käytökseen on tulossa maaliskuun alussa voimakas muutos. Käytännössä tämä tarkoittaa, että polaaripyörre voi hajota tai jakautua kahdeksi tai useammaksi hyvin kylmän ilmamassan alueeksi, jotka irtaantuvat pohjoisnavan ympäristöstä ja voivat jäädä pyörimään samalle alueelle pitkäksi aikaa.

Varautuisin siihen, että keväiseltä tuntuvan ajanjakson jälkeen voi vielä koittaa kunnon käänne kohti talvisempaa säätä. Mikäli yksi polaaripyörteen "pussukoista" asettuisi ennusteen mukaisesti Keski- ja Pohjois-Euroopan päälle maaliskuussa, voisi tämä tuoda mukanaan kaksinumeroisia yöpakkasia ja lumipyryjäkin meille Suomeen.

Toppatakkeja ja villasukkia en uskaltaisi vielä haudata vaatekomeroon ja julistaa talvea päättyneeksi, vaikka kevät jo vähän tuoksuukin ilmassa.

Markus Mäntykannas
meteorologi