Järvissä on paikoin yli puolen metrin jääkansi, mutta seassa on haurasta kohvajäätä – Itämerellä jäätä on enemmän kuin viime vuonna

Jäätä on Suomen järvissä monin paikoin hieman keskimääräistä enemmän, mutta hauraan kohvajään osuus on paikoin merkittävä. Merijäätä on sekä Itämerellä että napa-alueilla laajemmin kuin vuosi sitten. 

Varhain alkanut ja ankara talvi toi Itämerelle ensimmäiset jäät tavallista aikaisemmin, ja myös suuressa osassa sisävesistöjä jäätä on kertynyt hieman keskimääräistä enemmän. Jäänpaksuus on tammikuun lopun jälkeen enimmäkseen pysynyt melko samanlaisena tai vähän kasvanut.

Järvien jäänpaksuus oli Suomen ympäristökeskuksen eli Syken mittauksissa 20. helmikuuta pääasiassa 40–60 senttimetriä, mutta tähän sisältyvät teräs- ja kohvajää sekä myös mahdolliset vesikerrokset välissä. Havainnot edustavat vain yksittäisiä paikkoja eivätkä koko järveä.

• Eniten jäätä on Enontekiön Kilpisjärvellä, 84 senttimetriä, joka on 15 senttimetriä enemmän kuin keskiarvo tähän aikaan.
• Virallisten mittauspaikkojen pienin jäänpaksuus löytyy Sodankylästä Lokan tekojärveltä, 36 senttimetriä. Tästä kuitenkin kaikki on havainnon mukaan teräsjäätä.
• Suurin poikkeama on Espoon Pitkäjärvellä: jäätä on 53 senttimetriä, eli 18 senttimetriä enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan talvesta.

Katso jäätilanne ja poikkeamat keskiarvosta Forecan kartalta!

Jääkannen vahvuuteen vaikuttaa eniten teräsjää, joka on kirkasta ja tasaista jäätä. Kohvajää puolestaan on jäätynyttä sohjoa, jonka kantavuus on vain puolet teräsjäästä.

Jääpeite voi siis näyttää kantavalta päällepäin, mutta haurasta kohvajäätä on paikoin noin puolet tai jopa sitä enemmän. Havaintopaikoista pahin tilanne on Oulujärven Manamansalossa, jossa jäänpaksuus on 45 senttimetriä ja teräsjäätä siitä on Syken mukaan vain 13 senttimetriä. Jäällä liikkuessa on siis syytä olla varovainen ja varustautua aina jäänaskaleilla.

Itämerellä hyvin jäinen talvi

Merellä kiintojää kattaa melkein koko Suomen rannikon.

Itämerellä jään laajuus on ollut keskimääräistä suurempi lähes koko talvikauden ajan; ainoastaan helmikuun alussa käväistiin joitakin päiviä keskiarvon alla. Viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana ainakin kolmena talvena neljästä Itämerellä on ollut vähemmän jäätä kuin nyt.

Napa-alueilla enemmän jäätä kuin viime vuonna

Pohjoisen arktisella alueella merijäätä on enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tästä huolimatta tämän talven jäät ovat keskimääräistä pienemmällä alueella, ja esimerkiksi Barentsinmerellä jääraja on kauempana pohjoisessa kuin yleensä helmikuun jälkipuoliskolla. 

Arktisen merijään laajuus kasvaa vielä helmi–maaliskuun vaihteeseen asti, ja joskus se on suurimmillaan vasta selvästi maaliskuun puolella.

Eteläisellä jäämerellä kesän sulamiskausi päättyy suunnilleen näihin aikoihin. Vuoden 2023 helmikuussa etelässä merijään laajuus oli satelliittihavaintokauden pienin. Tänä vuonna Etelämantereen ympärillä jään laajuus on viime vuotta suurempi, mutta siitä huolimatta selvästi alle keskiarvon.

Lue seuraavaksi: Uusi kuukausiennuste: Pari viikkoa tavanomaista lauhempaa säätä – maaliskuun puolella näkyy nyt käänne

Lähteet:

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 22.2.2024 klo 18.19