Uusi pitkän ajan sääennuste huhti–kesäkuulle julki: Tältä näyttää kevään ja alkukesän tilanne!
Tuoreen kolmen kuukauden ennusteen mukaan huhti–kesäkuun keskilämpötila olisi Suomessa laajalti lähellä tavanomaista tai hieman keskimääräistä korkeampi.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. maaliskuuta pitkän, kolmen kuukauden ennusteen huhti–kesäkuun jaksolle.
– Ennusteen mukaan huhti–touko–kesäkuussa länsivirtaukset ovat Suomessa melko yleisiä, samoin kuin Ruotsissa, Norjassa ja Britteinsaarilla. Tämä viittaa siihen, että vaihtelevaa säätä esiintyisi melko usein näiden kuukausien aikana. Atlantilta tulisi meille ajoittain sateita ja väleissä aurinko saisi paistaa. Viileämmät ja hieman lämpimämmät jaksot vuorottelisivat, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
"Lämpötilojen osalta vuodenaikaisennusteen mukaan meille ei ole luvassa erityisen kylmää tai lämmintä kolmen kuukauden jaksoa, vaan jakso on meillä melko keskiarvoinen, hieman kallistunut keskiarvoa lämpimämmälle puolelle."
Lämpötilat tavanomaisia tai paikoin keskimääräistä lämpimämpiä
Pitkän ennusteen mukaan huhti–kesäkuun keskilämpötila olisi Suomessa laajalti lähellä tavanomaista, paikoin hieman keskimääräistä korkeampi.
– Lämpötilojen osalta vuodenaikaisennusteen mukaan meille ei ole luvassa erityisen kylmää tai lämmintä kolmen kuukauden jaksoa, vaan jakso on meillä melko keskiarvoinen, hieman kallistunut keskiarvoa lämpimämmälle puolelle. Pitkät lämpimät tai kylmät korkeapainejaksot todennäköisesti jäisivät kolmen kuukauden jakson aikana säätyypeissä vähemmistöön. Vuodenaikaisennuste kuvaa kuitenkin kolmen kuukauden jakson säätä yhteensä, eikä viittaa siihen, etteikö korkeapainejaksoja esiintyisi meillä lainkaan, Joanna Rinne sanoo.
– Suurimpaan osaan Eurooppaa ennakoidaan ajankohdan keskiarvoa lämpimämpää huhti–kesäkuun jaksoa. Suomen eteläosassa on siksi suurempi mahdollisuus ajankohdan keskiarvoa lämpimämmälle kolmen kuukauden jaksolle kuin maan pohjoisosassa.
Sademäärä ennusteessa tavanomainen kevään ja alkukesän aikana
Sademäärien ennustetaan olevan huhti–kesäkuussa jaksolle tavanomaisia.
– Kun kolmen kuukauden jaksolle ennustetaan sekä lämpötilassa että sateissa keskimääräisiä lukemia, olisi helppo olettaa, että jakson aikana ei ole odotettavissa merkittäviä piikkejä lämmössä, kylmyydessä, sateissa tai kuivuudessa. Todellisuudessa kuitenkin ennusteen toteutumiseen riittää, että kylmät ja lämpimät tai sateiset ja kuivat jaksot tasapainottavat toisensa kolmen kuukauden aikana, eli että molempia esiintyy osapuilleen yhtä paljon. Ennusteen perusteella jakson sää voi olla kumpaa tahansa – vuoristorataa kylmän ja lämpimän välillä tai melko tasaista ja rauhallista, Joanna Rinne toteaa.
-ofrqv754.jpg "Takatalvi")
Muun Euroopan osalta huhti–kesäkuun jakso näyttää ennusteen mukaan hieman tavanomaista vähäsateisemmalta Välimeren ympäristössä. Keskiseen Eurooppaan ennustetaan jaksolle tavanomaisia sademääriä, pohjoiseen Eurooppaan ja Britteinsaarille puolestaan paikoin hieman tavanomaista sateisempaa tai keskimääräisiä sademääriä.
Mikä on vuodenaikaisennuste?
Vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle. Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä. Ennusteeseen tulisikin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen.
– Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi, Joanna Rinne muistuttaa.
Lue myös:
– Ennusteen mukaan ENSO-kierrossa, jossa nyt ollaan La Niña -vaiheessa, tilanteeseen ei ole pohjoisen pallonpuoliskon kevätkuukausien aikana odotettavissa muutoksia. Kesän aikana kierron ennustetaan palaavan kohti neutraalia tilannetta, ehkä jopa vähitellen kohti El Niño -vaihetta, Joanna Rinne kertoo.
Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
